Kävin Rokualla ja rakastuin

temp-for-output-4

Muutama viikko sitten yhtenä päivänä helteet hellittivät ja ulkona oli vilposat 20 astetta. Päätimme äkkiä kivuta autoon ja lähteä 90 kilometrin päähän Rokuan kansallispuistoon.

Sen lisäksi, että kansallispuistossa on tasokkaan oloinen kylpylähotelli olivat maisemat ihanat! Rokuanvaara on valittu äänestyksellä vuoden 2018 Retkikohteeksi, enkä yhtään ihmettele.

Rokua Geopark pääsi vuonna 2015 UNESCO:n Global Geopark -ohjelmaan. Geopark käsittää laajan alueen ja se voidaan jakaa kolmeen maisema-alueeseen Oulujokilaaksoon, Rokuaan ja Oulujärveen. Jokaisella maisema-alueella on sille ominaiset  erityispiirteet.

temp-for-output-5

temp-for-output-6

Me ajelimme reilun tunnin Rokualle ja laitoimme auton parkkiin kylpylähotellille. Olimme etukäteen päättäneet aloittaa kevyesti ja lähdimme kulkemaan aivan hotellin edustalta alkavaa Harjunpolkua jonka pituus on n. 2,5 kilometriä. Reitti kulki halki kumpuilevien jäkälämaastojen ja laskeutui alas järven tuntumaan.

Tungosta ei reitillä ollut ja se oli miellyttävän hyvässä kunnossa. Maisemat olivat tavattoman kauniit: silmän kantamattomiin kumpuilevaa jäkälää, taivasta kurottelevia honkia ja auringossa kimaltavaa vettä.

temp-for-output-7

temp-for-output-8

Rokua on ulkonaliikkujan paratiisi! Siellä voi maastopyöräillä ja patikoida, uida ja suppailla, marjastaa ja sienestää, geokätköillä ja talvisin hiihtää sekä lumikenkäillä – noin niinkuin alkuun. Polkujen varrella on opasteita, jotka kertovat niin alueen geologiasta, eläimistä kuin kulttuuristakin.

Lapsiakaan ei ole unohdettu, sillä aivan Rokuan kylpylähotellin pihasta lähtee lasten seikkailurata, jossa pienempikin seikailija pärjää aikuisen avustuksella. Pikkuihmisille on myös oma hiihtolatunsa (0,8km) ja varmasti paljon muutakin mukavaa!

Päätimme Miehen kanssa palata talvella siintävän vuosipäivän kunniaksi kokeilemaan myös kylpylähotellia eli Rokua Health & Spa:ta. Aiheesta lisää siis seuraavan vuoden puolella!

Purjehdus kaljaasi Ihanalla

temp-for-output-1 10(1)

Niin se meri vaan vetää tyttöä puoleensa. Enkä ihmettele, vartuinhan vetten äärellä liki kaksikymmentä vuotta. Toinen mitä pidän kovasti arvossa on perinnerakentaminen. Niinpä pyysin isää mukaani kesäiselle purjehdukselle kaljaasi Ihanalla.

Kaljaasi ei viittaa olueen, vaikka se saattaa sanasta ensimmäisenä tulla mieleen. Nimellä viitataan purjealuksen takilointiin eli välineistöön, joiden varaan ja avulla aluksen purjeet levitetään. Älä kysy enempää, itsekin luin sen Wikipediasta. Kaljaasi Ihana puolestaan on rakennettu Luvialla  talkoovoimin. Erinäisten purjealusten rakennustaito on ollut Luvialla syvässä, sillä 1500-1900 -luvuilla siellä rakennettiin peräti reilu 400 purjealusta, joista viimeisin vuonna 1919.

temp-for-output-5

Kuluneena kesänä on satanut kolmena päivänä: molempina juhannuspäivinä sekä sinä päivänä, kun me isän kanssa olimme varanneet paikat Ihanalle. Ehdimme jo hieman pelätä, että koko homma kariutuu oikukkaan sään vuoksi. Näin ei kuitenkaan käynyt ja pääsimme liikkeelle sovitusti. Vaikka tuuli paikoittain kovaakin, oli aluksen kulku tasaista, kunhan pysytteli kannella.

Ihanan henkilökunta oli välitöntä ja otti jokaisen matkustajan huomioon ihan pienimmistä kippareista alkaen. Itsekin pääsin alusta ohjaamaan sillä seurauksin, että kapteeni mietti ääneen ajokorttini peruuttamista. Krhhmmm. Oli todella vaikea hahmottaa kuinka pieneen liikkeeseen melkein 28 metrinen purjealus antoi vastetta ja kannattiko ruoria kääntää täydet 16 kierrosta vaiko 1/4 kierros. Kokeilin molempia taktiikoita, kumpikaan ei toiminut, joten jätin ohjaamisen kapteenille.

temp-for-output-3 2

Nelituntisella purjehduksella käydään meren kulun mukaan jossakin Luvian saariston saarissa ja syödään herkullista lohisoppaa saaristolaisleivällä. Tarjolla oli myös jatkuvasti teetä, kahvia ja laivakorppuja – tottakai!

Voin erittäin lämpimästi suositella kesäistä purjehdusreissua Ihanalla. Paikka on taianomainen lapsille ja hyvin mielenkiintoinen myös varttuneemmalle väelle. Suosittelen myös kerrospukeutumista, sillä merellä tuulee. Itse pärjäsin hyvin villapaidalla ja väljällä fleecellä, mutta varpaat olivat ikiroudassa, sillä minulla ei tällä hetkellä ole kuin pitsiset ballerinat.

Summa summarum: Ihana on elämys.

Terveisiä Sveitsistä!

IMG_6973

Ilmat ovat hellineet matkalaista ja alppimaa on näyttänyt parhaat puolensa. Olemme käyneet äidin kanssa Zürichissa, Zugissa ja Wohlenissa. Näin äidin vanhan ala-asteen ja monia muita äidille tärkeitä paikkoja. Mustarastas laulaa ikkunan edessä olevassa koivussa aamusta iltaan ja kaikkialla vihreää. Palaillaan!

Lomaterveisin: Lumos

Ei paskempi! eli näe ja koe Pori

IMG_4448

IMG_4436

Tervetuloa pienelle seutukierrokselle kesäiseen Poriin! Tämä länsirannikon vehreä helmi tarjoaa niin nähtävää kuin koettavaa ihan vauvasta vaariin. Jos siis kesälomaksi ei tullut varattua kaupunkilomaa Amsterdamiin, niin kerää ny hyvä ihmine kamas ja lähe käymää Poris!

Alle olen kerännyt vuosien varrella mieleisimmiksi muodostuneet kahvilat, ravintolat, museot ja tapahtumat. Porista löytyy paljon muutakin, mutta jos ei keksi mistä aloittaa tai haluat vinkkiä, niin tässä näitä nyt olisi! Kaikista eniten irti saat auton kanssa, vaikka toki bussillakin pääsee.

~ Tee, näe ja koe ~

IMG_4310

Kallon majakka

Processed with MOLDIV

Seikkailupuisto Huikee

Pelle-Hermannin leikkipuisto (Pelle-Hermanninpolku)

Lapsille ja lapsenmielisille suuri ja siisti täysin ilmainen leikkipuisto. Täällä voi kiipeillä suuressa merirosvolaivassa tai ihastella aitauksessa olevia riikinkukkoja ja muita eläimiä. Lääniä ja tekemistä löytyy ihan pienistä natiaisista vähän suuremmallekin seikkailijalle.

Yyteri Auton voi jättää joko kylpylähotellille tai Laguunille (Yyterinsantojentie). Jos kohdalle sattuvat biitsikelit tai tykkää muutein vain pehmoisesta sannasta (ihan kaikkialla) kannattaa suunnaksi ottaa Yyterin hiekkadyynit. Talviaikaan dyyneillä voi myös pulkkailla ja legendaarinen Keisarinpankki onkin jokaisen vähän isomman pulkkailijan laskettava.

Kallo (Navigaattori löytää tien perille kun osoitteeksi laittaa: Kallo) Ja jos Yyteriin asti on kerran lähdetty, voi matkaa ihan hyvin jatkaa aina Mäntyluodon nokkaan asti Kalloon. Kallossa on pieni majakka ja oikein mukavat maisemat. Vierailijoiden iloksi sinne on myös avattu kesäaikaan auki oleva piskuinen kioski, josta voi ostaa kaikenlaista hyvää. Kallossa (ja Porissa) tuulee aina, joten ota pitkähihainen mukaan.

Huikee (Hiekkarannantie 189 | ma-pe 12-19, la 10-20, su 12-17 (1.10. asti), Maksullinen) on aivan uusi ja allekirjoittaneenkin testaama seikkailupuisto, jossa kuljetaan mäntyihin rakennettuja köysiratoja pitkin. Ennen yläilmoihin kipuamista valveutunut henkilökunta kouluttaa seikkailijat käyttämään valjaitaan oikein ja varmistaa, että homma on muutenkin hanskassa. Ratoja on kolmea eri vaativuustasoa. Yksityiskohtaisempaa infoa voit lukea täältä.

Juśeliuksen mauseleomi (Maantienkatu 46 | 1.5.–31.8. ma-su 11–16, 1.9.–30.4. su 12–15) Ilmainen) on F. A. Juśeliuksen rakennuttama hautamuistomerkki tämän 11-vuotiaana kuolleelle tyttärelleen Sigridille. Pienen, mutta samalla hyvin vaikuttavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck ja sisällä nähtävissä olevat (muutamaankin kertaan tuhoutuneet) seinämaalaukset ovat Akseli Gallen-Kallelan käsialaa.

Gallen-Kallelan kerrotaan maalausurakan aikana aiheuttaneen hämmennystä hautausmaalla kävijöissä pitämällä lepotaukoja avoinaisten hautojen pohjilla paksua sikaria tuprutellen. (Joku saattaisi tässä kohtaa kysyä, että mikä v*ttu teitä porilaisia oikein vaivaa?)

Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7 | ti-su 11-17, aikuiset 4 e, 7-17v 1e, alle 7v ilmainen)

Isällä oli jossain vaiheessa tapana viedä minua ja veljiäni lauantaisin Arkkiin ihmettelemään satakuntalaista luontoa. En ole käynyt Arkissa aikoihin, mutta koska muistot ovat sen verran hyvät, uskallan sitä suositella sekä aikuisille että lapsille.

Perusnäyttelyiden lisäksi aina sunnuntaisin kello 14 avataan erityinen Perhoshuone, jossa on esillä suomalaisia sekä trooppisia perhosia.

~ Syö, juo ja nauti ~

IMG_4450

Cafe Elba (Gallen-Kallelankatu 5 | Aukioloajat ja info)

Elba on ihana pieni perheyritys, joka ottaa vaikutteensa Etelä-Euroopan bistro- ja kahvilakulttuurista. Listoilla on paljon laadukkaita viinejä, erilaisia luomukahveja sekä lukuisia teevaihtoehtoja. Tarjolla on ihania makeita leivonnaisia sekä vapaasti valittavia antipasteja.

Sunnuntaisin tarjolla raikas brunssi ja joka kuukausi järjestettävä eri teemainen viini-ilta. Iso suositus!

Puiston Kaffetupa (Itäpuisto 5 |ma-pe 10-17, la 11-15 )

Blogissa aiemminkin mainittu Puiston Kaffetupa on uusi, aivan Porin keskustassa oleva sympaattinen ja rauhallinen kahvila. Täällä ovat kohdallaan niin laatu, maut kuin asiakaspalvelukin. Laaja irtoteevalikoima, todella hyvää luomukahvia sekä raikasta syötävää!

Borg (Eetu Salinin aukio 6 | Menu, aukioloajat, info)

Täällä olen käynyt brunssilla ja ainakin se oli mainitsemisen arvoinen. Uskon keittiön pitävän samaa linjaa myös à la carten kanssa. Miljöö on hieno ja paikka tuntuu houkuttelevalta vaihdoehdolta ottaa lasillinen viiniä tai talvella jotakin lämmittävää.

Royal Mustang (Antinkatu 10 | Menu, aukioloajat, info)

Erinomaisen hinta-laatusuhteen omaava nepalilainen ravintola. Annokset ovat suuria ja herkullisia. Henkilökunta erittän mukava ja huolehtii asiakkaiden viihtymisestä koko ruokailun ajan kuitenkaan turhia hyysäämättä.

~ Tapahtumat ~

Pori Jazz -festivaalit (14. – 22.7.2018 | osittain maksullinen)

Jokakesäiset musiikkifestivaalit keräävät viikon ajaksi Porin jokirannan ja Kirjuriluodon täyteen iloisia musiikin ystäviä. Itse olen ollut virallisella – maksullisella – festivaalialueella kerran. Itse olen kokenut järkevimmäksi pystyttää piknikin syrjään, alueen ulkopuolelle ja nauttia hyvästä taustamusiikista, seurasta ja naposteltavasta.

Jazz kadulta löydät niin virallisen Jazz-puodinkin, koruja, ruokaa, vaatteita ja kosmetiikkaa. Itse käyn joka vuosi ostamassa sieltä metrilakuja.

Suomi Areena (16. – 20.7.2018 | kaikki tilaisuudet ilmaisia)

Tämän vuoden teemana ovat turvallisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Suomi Areenan aikoihin Porista voi bongata jos jonkinmoista julkimoa, käydä kuuntelemassa yhteiskunnallisia keskusteluja ja tutustua Kansalaistorilla monenlaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.

Jos haluat rauhallisemman kaupunkiloman, älä ajoita käyntiäsi 16. – 20.7 välille, jolloin ylläolevat tapahtumat ovat päällekäin ja tuovat kaupunkiin koko vuoden edestä kuhinaa ja eloa. Muuten tervetuloa!

Onko lukijoilla muita vinkkejä Porimatkailuun?

 

Kahden kulttuurin joulu

2015-12-1713.40.23

Lapsuudessa joulunviettomme alkoi kolme päivää ennen aattoa, kun lähdimme isän kanssa kaatamaan kuusta isoisän metsästä ja haimme toisen kuusen Liisantorilta. Metsästä haetun kuusen hieman sulettua, koristelimme sen yhdessä vanhempien kanssa. Kaupungista haetun kuusen äiti ja isä koristelivat yhdessä lasten mentyä nukkumaan lasi- ja olkikoristein.

Jouluaattona aamu satavuotiaassa puutalossa alkoi saunalla ja aamupuurolla. Sen jälkeen sai mennä katsomaan piirrettyjä. Jouluruokien laittaminen alkoi puolen päivän jälkeen ja pöytä oli katettu alkuillasta. Vähän syöminkien jälkeen saapui Joulupukki apureineen. Pukki joutui joka vuosi jättämään porot ja reen läheisen sahan pihalle, sillä ne olivat vakavasti allergisia sveitsiläiselle suklaalle. Ilta kului yleensä leluilla leikkien ja uusia legojuttuja rakennellen. Myöhään illalla puettiin vielä villakangastakit päälle ja suunnattiin jouluyön messuun.

Joulupäivän aamuna keittiöön mönkiessämme huomasimme, että lahjoja oli ilmestynyt kuusen alle yön aikana lisää! Jeesuslapsi oli ne sinne tuonut ihan niinkuin muillekin sveitsiläisille lapsille.

Tapaninpäivänä kaikki neljä veljestä vaimoineen ja lapsineen suunnistivat Mummilaan joulupuuron ääreen.

Suurin osa perinteistä on yhä voimissaan ja osa jo siirtymässä mukanani seuraavalle sukupolvelle, jos sellainen joskus tulee. Hankkimani joulukoristeet ovat nimittäin suurimmaksi osaksi Berliinin joulumarkkinoilta ostamiani lasipalloja tai hauraita puukoristeita. Ei siis todellakaan lasten pikkutahmatassuihin.