Käkkärien kuulumiset

MOLDIV-001 17

Maaliskuussa julkaisemani kirjoitus kiharoiden ploppauksesta alkoi saada loppukeväästä hämmentävän paljon huomiota. Niinpä päätin tulla kertomaan mitä pehkolleni nyt kuuluu.

Tähän väliin on todettava, että omien kikkuroideni kanssa en ole lähtenyt toteuttamaan kiharapäämetodia, koska lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki elämää rajoittava ehdottomuus on pahasta.

Mutta ne hiukset. Noh, sain kiiltokäsittelyn avulla kasvatettua vaalentuneen haperotukan runsaan pätkäisyn säestämänä omaan luonnolliseen sävyynsä. Se oli ihana ja intensiivinenkin sävy, mutta vielä kuukausien totuttelun jälkeenkin liian tumma elovena-identiteetilleni. Niinpä menin tuossa maaliskuussa korjaamaan asian ja täyttämään kuontaloni miljoonilla ohuen ohuilla vaaleilla raidoilla. Tukasta tuli ihana – oman tuntuinen – mutta kiharat eivät tästä kärventämisestä tykänneet.

En ole ottanut asiasta stressiä, vaan ronskisti suoristanut hiusta suihkun jälkeen föönillä ja harjalla, jos siltä on tuntunut. Olen kuitenkin yrittänyt löytää luonnonkosmetiikan puolelta sellaista shampoota ja hoitoainetta jota kihara rakastaisi – sellaista löytämättä. Yhtä hyvää voin kuitenkin suositella: Urtekramin Anti-Pollution sarja. Siitäkin huolimatta, että se tuoksuu mielestäni harmaalta lonkerolta (!), tuntuu se pakottavan hiuksen laineelle, vaikka kuinka olisi sukinut tukan suoraksi hetkeä aiemmin. Toinen asia, josta hiukset ovat alkaneet tykätä on ollut hoitoaineen harjaaminen tukkaan suihkussa.

Hiusten hyvinvoinnin miettiminen on kuitenkin ollut tämän kevään aikana taas enemmän ajatuksissani, koska aloitin työt vauvauinnin ja uimakoulun ohjaajana. Kloorisessa vedessä tuntikausia pulikointi useita kertoja viikossa ei välttämättä ole nimittäin aivan sitä mistä kuivuuteen taipuva kihara tykkäisi. Niinpä olen ottanut tavaksi huuhdella vain hiukset hyvin uintien jälkeen ja muhittaa hoitoainetta saunan lämmössä. Tuntuu toimivan!

Lisää kiharauutisia tulossa jahka löydän viimein sellaiset hoitotuotteet luonnonkosmetiikan puolelta, jota hiukset rrrakastavat ja jota voin teillekin suositella.

Yhden pesun taktiikalla

love beauty

Kuva: Love Beauty and Planet

Vuoden 2018 alussa huomasin hiukseni olevan rehellisen kihara. Siitä alkoi hiuksista parempi huolehtiminen: lopetin vaalentamisen ja lämpökäsittelyn sekä palasin omaan väriini ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.

Hiukset ovat nyt kasvaneet lapapituuteen ja vaalentuneet itsestään aika ihaniksi. Ne eivät jaksa enää kihartua kunnolla ja toisaalta olen palannut takaisin harja+hiustenkuivain komboon. Olen kuitenkin yrittänyt parhaani mukaan kosteuttaa niitä, mutta mikään ei tunnu riittävän. Paras lopputulos tulee edelleen Tigin turkooseilla purnukoilla.

Joululomalla näin kaupassa Love beauty and planet -sarjan puhdistavan hoitoaineen. Tuoteperheessä vaikuttavat karitevoi ja santelipuu ja se on kehitetty kuivumiseen taipuvalle hiustyypille. Koostumus on kermainen, jota odotinkin kosteuttavalta tuotteelta. Karitevoi on yleensä sen verran tuhtia tavaraa, etten tykkää laittaa sitä hiuksiini, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Yhden pesun helppous tuntui houkuttelevalta ja myös ekologiselta.

Ensimmäinen huomio oli se, että tuote ei vaahtoa ollenkaan. Vaahtoamattomuuden sijaan minua häiritsi se, että huomasin olevani aivopesty ajattelemaan, että hyvän pesuaineen tulee vaahdota ylellisesti. Toinen huomio oli se kuinka siloisiksi hiukset jäivät. Markkinointikielellä puhuttaisiin varmaankin silkkisen sileistä hiuksista, mutta holy smoke ne oikeasti olivat IHANAT. Ja entäpä hiusten kuivaksi harjaaminen? Halleluja, takkupesä oli selätetty! Kuivana hius jäi mukavan jämäkäksi ja tuuheaksi – ei siis 2in1-tuotteiden tyypillistä tukan latistamisongelmaa havaittavissa.

Ainakin alussa hiukset ovat tuntuneet rasvoittuvan nopeammin kuin ennen. Toisaalta oman värinen tukka on helppo saada näyttämään hyvältä myös rasvoittuneena. Vaahtoamattomuus on myös aiheuttanut sen, että olen käyttänyt ainetta enemmän kuin normaalisti. Oikean annostelun oppii vain kokeilemalla. Kuitenkin sanoisin, että tämä tuote on helmi markettikosmetiikan puolelta, jota hyvillä mielin voin suositella teille muillekin!

Kesäkosmetiikkani Evolve – mitä mieltä olin?

evolve

Kuva: Evolvebeauty

Brittiläinen luonnonkosmetiikkasarja Evolve on ollut hypetetty lähes kaikkialla somessa. Itsekin halusin siis kokeilla tuota ihmesarjaa jonka hintaluokka on mielestäni samaa esimerkiksi Lumenen kanssa.

Ostin matkakokoisina tuotteina puhdistusaine Gentle cleaning meltin, kosteuttavan seerumin Hyaluronic serum 200, kosteussuihke Daily defence moisture mistin sekä kosteusvoide Daily renew facial creamin.

Puhdistusaine oli läpinäkyvää geeliä, joka suli veden vaikutuksesta käsissä pehmeäksi maidoksi. Se tuoksui vienosti kukkaiselle ja pesi moitteettomasti pois niin ripsivärin kuin kulmakynänkin. Tuote oli mielestäni kosteuttava ja jätti silmien iholle mukavan tunteen. Jäin kuitenkin kaipaamaan pesun jälkeistä raikkautta, jota tällä tuotteella ei tullut.

Kosteussuihke eli suihkepulloon pakattu kasvovesi tuoksui raikkaalle ja toi mukanaan kevyen raikkauden tunteen, jota en vielä pesuvaiheessa saanut. Tuote ei kuitenkaan aiheuttanut mitään vau-efektiä ja jäinkin miettimään mikä tässä tuotteessa olisi sellaista, joka saisi minut korvaamaan vastaavan markettituotteen tähän.

Hyaluroniseerumi oli kirkasta geelimäistä nestettä, joka oli riittoisaa vaikka loppuikin ensimmäisenä. Matkakoossa on kuitenkin vain 10 ml tuotetta ja se riitti lähes kolme kuukautta päivittäin käytettynä! Tuoksu oli mielestäni hyvä jatko aiemmin suihkutetulle kasvovedelle.

Kasvovoide huumasi kevyellä kookosmaisella tuoksullaan ja kermaisella koostumuksellaan. Matkakokoisesta purkista on edelleen jäljellä puolet! Hyvin kosteuttava, kesäksi ehkä jopa hieman liian tuhti.

Tuotteet ovat kauniita ja lasiset purkit on helppo kierrättää. Lisäplussan annan ehdottomasti tummasta lasista, joka osaltaan suojaa valolle herkkiä ainesosia. Vaikka kasvojeni valmiiksi ihan kelvollinen iho ei saanutkaan tästä mitään maailmaa mullistanutta kokemusta, oli suurin osa tuotteista loppuun asti harkittuja ja ylellisen tuntuisia. Itse olen enemmän kuitenkin raikkauden ja kirpsakkuuden ystävä, joten ensimmäisten kuulaiden ilmojen tultua kaivoin jälleen kaapin pohjalta Lumenen havumetsältä tuoksuvan Moisture remedy-voiteen.

Poista palaneen käry etikalla!

temp-for-output-3 2

Kuten kerroinkin meillä oli muutamaan otteeseen savupirtti-episodi viime kuussa. Jokainen joskus savut sisälle saanut tai ruoan kunnolla käräyttänyt tietää, että palaneen katkun saattaa haistaa kotiin tullessaan vielä viikkojenkin päästä! Pelkäsin näin tapahtuvan myös meillä, sillä saimme etenkin ensimmäisellä kerralla savua sisälle aikalailla.

Kun sitten toisen kerran samalla viikolla taloa ristituuletin, totesin että on tähänkin joku marttakeino oltava – ja niin olikin! Palaneen käryn saa nimittäin hävitettyä kiehauttamalla hellalla etikkavettä. Halleluuja ja kokeiluun. Itse tein seoksen summittaisilla suhteilla: reilu litra vettä kattilaan ja sekaan kunnon loraus etikkaa. Tämä seos kuumennetaan liedellä ilman kantta ja annetaan kiehua, kunnes seos on melkein kokonaan haihtunut.

Tehostin etikkahöyryn leviämistä tuulettimella ja ennen etikkaa olin yrittänyt tehdä talon läpi mahdollisimman tehokkaan ristivedon. Etikan tuoksu häviää nopeasti ja vie todellakin mennessään epämiellyttävät katkut. Tätä aion käyttää ehdottomasti jatkossakin!

Hiusvuosi 2018: Oma tukka paras tukka

IMG_7140

Kuten tiedätte, olen raikastanut kuontaloani säännöllisesti raidoittamalla hiustani vaaleammaksi ainakin viimeiset 10 vuotta. Aina juurikasvun alkaessa näkyä kunnolla varasin ajan kampaajalle ja korjasin asian. Puhtaan vaalen rinnalla oma väri näytti harmaalta ja elottomalta. Lokakuussa Espanjassa tukkaa kohentaessa (suomalainen) kampaaja tokaisi, että oma värini on myös kaunis. Se jäi kummittelemaan mieleeni, enhän ollut nähnyt omaa väriäni vuosikymmeneen.

Tänään olen antanut sen juuren kasvaa korvaan saakka. Oma väri ei ollutkaan harmaa vaan enemmänkin pähkinäisen ruskea, jos sitä jotenkin pitää kuvailla. Kun otsatukka oli kasvanut kokonaan oman väriseksi ystäväni tokaisivat että olin värjännyt tummemmaksi! Kennellekään ei ole tullut edes mieleen, että tämä voisi olla luonnollinen oma värini. Pidän sitä positiivisena asiana, silloin sävyssä lienee jonkinlaista intensiteettiä kuitenkin.

Mitä kiharaoperaatioon tulee, ne voivat oikein hyvin. Paras ja pehmein lopputulos tulee Tigin kosteuttavilla tuotteilla, mutta luonnonkosmetiikan puolelta alkukesällä tilaamani Frantsilan koivu-turve on tuonut hiukseen ryhtiä ja pidentänyt näin myös pesuväliä. Ensimmäiset kolme pesua eli siis viikon Frantsilaa käytettyäni hius jäi vähän tahmeaksi, mutta palautui ennalleen. Tähän ilmiöön olen kehittänyt kaksi vastausta: a) olikohan hiukseen kertynyt jotakin kuonaa, mikä viikossa Frantsilaa käytettyäni lähti lopullisesti tai b) pesinkö paksun hoitoaineen huonosti pois hiuksesta? Joka tapauksessa tärkeintä on se, että hius tuntuu jälleen pesun jälkeen puhtaalta. Frantsila ei ”kosteuttamisessa” yllä samalle tasolle Tigin kanssa, joka johtuu luultavasti siitä, että Tigini on täynnä siloittavia silikoneja joita taas Frantsilassa ei ole.

Nyt kesän jäljiltä vaalennettu osio on entistäkin vaaleampi ja kuontalo muistuttaa paahteisesta ja huolettomasta kesästä. En halua värjätä hiusta enää, mutta väriä on saatava tasattua syksyksi. Ajattelin varata ajan pituuksien kiiltokäsittelyyn, jolla hiuksen sävyä voidaan myös hieman taittaa. Vuoden päästä ei tarvitse sellaisissakaan enää käydä!