Kainuun appelsiinilehto

MOLDIV-002(1)

Hiihtolomalla viimein pahvitimme ja tapetoimme tuvan seinät. Työ sujui jouhevasti ja jälkikin oli hyvää, vaikka paikoittain kuvioiden kohdistus ei aivan onnistunut. Onneksi epäsäännöllisen säännöllinen kuvio antaa paljon anteeksi eikä pientä hutilointia tule kukaan koskaan huomaamaan.

Ihanan tapetin kaveriksi piti saada jokin rauhoittava elementti ja siihen hommaan valikoitui valkoinen helmipaneeli. Paneelit asensi Miehen tuttu, jolta löytyi oikeanlaiset välineet ja kokemusta aiheesta.

MOLDIV-001(1)

Myös ensimmäinen uusvanha naksutin on saatu asennettua ja voin sanoa, etten ole koskaan ajatellut miten iloiseksi sitä voikaan tulla siitä, että saa laittaa valot päälle tai pois päältä.

Tuvassa on valmiimpaa kuin koskaan aikasemmin. Meillä näyttää ihanalta! ❤

Yläkerrassa on lattia (ja kammari on valmis)!

IMG_9188

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä pihaamme kaarsi kuljetusauto mukanaan hartaasti odottamaamme yläkerran lattiaa. Koska viimeiset maalaukset olivat vielä kesken, ei niitä alettu asentaa enää lomani aikana. Sen kuitenkin tiesin laminaatteja katsellessani, että valinta oli kuuden viikon odottamisen arvoinen.

Alunperin olisimme halunneet lautalattiat, mutta monien mutkien kautta päädyimme lopulta laminaattiin. Olen valinnasta kuitenkin erittäin iloinen, sillä Kymppilattioilta tilaamamme Majestetic-lankkulaminaatti on on sitä, mihin nimikin viittaa. Ehdoton ei oli laminaatti, jossa lattia näyttää loppumattomalta puumassalta, vaan etsimme mahdollisimman autenttista korvaajaa lautalattioille.

BEFUNKY008

Valitsemamme laminaatti on erikoispitkää (1845 mm) ja myös tavallista laminaattia paksumpaa. Reunoissa on mikroviisteet ja pinta on elävä, joka tuntuu jalkapohjissa mukavalta. Vaihtoehtoina meillä oli kyseisestä sarjasta sävyt tummempi Viterbo tai vaaleampi Windsor, joista jälkimmäinen osoittautui täydelliseksi kaveriksi tapetille. Kun hintakin oli vielä kukkaroystävällinen, lyötiin kaupat lukkoon ja aloitettiin odotus.

Jos joku ohjautuu tähän kirjoitukseen etsiessään kokemuksia Kymppilattioista, voin kertoa, että asiointi sähköpostitse oli jouhevaa ja meidät pidettiin hyvin ajantasalla lattioden sijainnista. Tavara oli sitä mitä piti ja se saapui silloin kun oli puhe (jälkimmäinen tosin on kuljetusfirman ansiota). Voin siis lämpimästi suositella!

MOLDIV-001 11

Kaiken kaikkiaan makuukammari on nyt VALMIS. Sen lisäksi, että tuntuu uskomattomalta (että on omin pikkukätösin saanut aikaan jotakin tuollaista), niin ero alkuperäiseen on valtava. Reilut puoli vuotta sitten lähdimme raikastamaan ja rauhoittamaan yläkertaa ja mielestäni siinä myös onnistuimme. Tunnelma koko yläkerrassa on nyt harmooninen ja kevyt – sellainen kuin makuusopessa toivoisikin olevan.

PS. Samettiverhot olivat Miehen mielestä liian samettiset. Niinpä päädyimme veden vihreään pimennysverhoon. Ei huono sekään!

PPS. Kaikki ei mennyt kuten Strömsössä: lattiaa tuli tilattua muutama neliö liian vähän kattamaan koko yläkerta. Että silleesti.

Kevät tuli tupaan!

MOLDIV-002 3

Viime viikonloppuna se viimeinkin tapahtui: appelsiinipuun oksat valloittivat tuvan seinät hitaasti, mutta varmasti. Pohjaksi tuli pinkopahvi, jonka kiinnitin seinään samoin kuin makuukammarissakin. Tapetti on ihana! Voi olla, etten poistu tuvasta enää koskaan.

Tapetin kaveriksi asennetaan valkoista helmipaneelia, jota tulee hieman yli puolet seinän korkeudesta. Se tasapainottaa tapettia, mutta myös hieman kohottaa tuvan profiilia. Aluperin tuvan huonekorkeus on ollut jokusen kolme metriä, mutta Miehen vanhemmat päättivät aikoinaan madaltaa sitä puoli metriä. Ei siitä sen enempää…

Kattokaa ny sitä! Ai että! Kyllä kelpaa syödä aamupalansa tästä lähtien appelsiinilehdossa.

 

Mutta mitä talo haluaa?

IMG_7369

Remontin luonne on ajan saatossa muuttunut. Enää ensisijaiseksi ei mene se mikä on itsestä ihana tapettikuvio, väri tai kuosi tai se mikä on tällä hetkellä trendikästä. Voisi sanoa, että olen kasvanut remppamuijana jo aika paljon.

Olen samaan aikaan erittäin tuskastunut remontin hitaasta etenemisestä ja toisaalta myös hyvin kiitollinen siitä. Jos taloudellinen tilanne olisi ollut toisenlainen, olisimme teettäneet työn äkkiä ulkopuolisilla ja päättäneet nopeasti sillä hetkellä kivoilta tuntuvia asioita. Se olisi ollut kamala virhe!

Mitä enemmän olen verkkoa selannut, sen tarkemmaksi olen tullut. Sen sijaan, että miettisin mitä me haluamme, olenkin alkanut miettiä mitä talo haluaa. Minä esimerkiksi haluaisin kovasti sisäeteiseemme Bårastapeter:in vihreää Zarah:ia. Meidän talomme ei todellakaan halua sitä. Se ei sovi sen henkeen mitenkään. Olen myös luopunut aika monista valkoisista paneeleista alakerrassa. Uskon sen olevan hyvä juttu – ja jopa vähän rohkeaa.

Välillä välilehdet on suljettava ja palattavat taloon mielikuvissa. Muistella sen henkeä ja tunnelmaa. Miettiä mitä se haluaisi sanoa, millaisia tarinoita kertoa. Ei se aina helppoa ole ja olen esimerkiksi viettänyt luvattoman paljon aikaa selaten erilasia katto- ja lattialistoja miettien missä kohtaa talomme huutaa TÄSSÄ SE ON. Hullu remppamuija!

(Kuvan maalimalleja kävin pällistelemässä viime kesänä ainakin kolmesti Porin rakennuskulttuuritalo Toivossa ja Korsmanin talossa. Kohdetta voin suositella niin aikuisille kuin lapsillekin – kaikille riittää nähtävää ja koettavaa!)

Remontti: missä mennään, mitä tuleman pitää?

21.34.53

Jokaiselle joskus remontoineelle tuttu tunne: remontti tulee ulos korvista ja meinaa saada päänkin räjähtämään. Kesällä sain maalattua makuukammarin katon, sinne johtavan käytävän paneelit ja alakerran sisäeteisen katon ja paneelit. Siinä vaiheessa valkoista maalia oltiin vedetty niin reippaalla kädellä, että keittiön katto ja paneeliseinä päätettiin jättää puupinnalle. Menasi valkoinenkin alkaa tulla korvista ulos!

Mies on isänsä kanssa alkanut touhuamaan muurin ja sitä ympäröineen hiekkaeristelaatikon parissa. Salaa toivon, että laittaisivat kattoonkin puuttuvat paneelit. Ei jaksa, ei pysty, ei kykene. Muuri on saamassa kerroksen antiikkilaastia ja ovellinen seinä levytyksen. Hiihtolomalla jatkunevat siis viimeisten tapettivuotien kiinnitykset.

Makuuhuoneen vieressä olevan huoneen kanssa olen ajatellut pikkuisen oikaista ja paukuttaa kattoon kiinni valmiiksi valkoiset paneelit. Maalaaminen lähinnä yököttää tällä hetkellä. Se soppi on onneksi reilusti makuukammaria pienempi, joten seinien pahvittamisen pitäisi sujua kokeneilta konkareilta jo nopeammin. Tapettikin on valittu ja se on Pihlgren & Ritolan Rantakukka sinisenä. Tällä tapettivalinnalla päätettiin kunnioittaa vanhaa ulkoasua, vaikka kaikki sininen tuntuu tällä hetkellä lähinnä ellottavalta.

Asia johon sen sijaan haluaisin joutuin päästä kiinni on tuvan pahvitus ja tapetointi! Pihlgren & Ritolan Appelsiini odottelee portaikon alla seinälle pääsyä ja ihanaahan se olisi saada tupaan oikein seinäpaperit! Appelsiinin kaveriksi on suunniteltu valkoista helmipaneelia, jottei kuvio ala hyppiä silmissä. Lattiaksi alakertaan tulee luultavasti vinyylilankku, sillä muovimattoja taloon asennettaessa on tehty sellaisia ratkaisuja, jotka tekisivät puulattian asentamisesta turhan työlästä.

Kaikki hauska ei kuitenkaan voi olla aina prioriteettilistan kärjessä, vaan todellinen tarve olisi vaihtaa yläkerran ikkunat joita ei enää saa ollenkaan kiinni sekä eteisten välinen ovi. Tällä hetkellä nimittäin lämmitämme sähköpatterilla ulkoeteistä, joka muuten menisi pakkasen puolelle, ja koska väliovi on pahvia se päästää kylmän sisälle! Ei niin mittään järkee!