Kesän remonttisuunnitelmat

ulkoeteinen

Vaikka Kajaanissa on viimeisten päivien aikana leijunut suuri takatalven uhka, on toukotyöt aloitettu ja kesän remonttisuunnitelmat jo pitkällä.

Pihalla olen häärinyt sellaisten ihan nopee pikkuprokkisten äärellä kuin kivillä täytetyn vesielementin muuttaminen nurmikoksi, kasvulavapuutarhan perustaminen, vanhan kukkapenkin tuhoaminen ja uudistaminen sekä lehtikompostin perustaminen. Näiden lisäksi olen iltapuhteinani heiluttanut haravaa perin ansiokkaasti hyvin monena iltana (ja löytänyt sen myötä selästäni ihan uusia lihaksia) ja siinä samalla katsonut etupihalta kaadettavat puut. Toisin sanoen olen aloittanut uuden projektin, kun vanha on alkanut kyllästyttää – kuinka kätevää!

Kesän aikana talossa olisi tarkoitus saada yläkerran pikkukammari ja käytävä remontoitua. Pikkukammarissa tehdään samanlainen muutostyö kuin makuukammarissakin eli pinnat uusitaan lattiasta kattoon. Hallitsevina elementteinä on todennäköisesti sininen Rantakukka sekä vaalea sormipaneeli. Alakerrassa remontti jatkuu ulkoeteisessä, jonne aion iskeä ainakin tapetit. Tapetin kaveriksi tulee tumma matala panelointi, mutta sen valmistumisesta kesän aikana en lupaa yhtään mitään.

Ulkosaunan ja sen yhteydessä olevan vierastuvan kunnostus olisi myös tämän kesän tehtävälistalla. Ulkoverhoilu olisi tarkoitus huoltomaalata ja vierastuvan ilmettä kohentaa. Mökki sattuu vaan olemaan tällä hetkellä sen verran roudasta vinkuralla, ettei vierastuvan ovi vielä aukea tai saunan ovi mene kunnolla kiinni…! Myös talon yhteydessä olevan terassin kaiteet pitäisi maalata, mutta sehän nyt on ihan nopee pikkujuttu.

Mies taktikoi ja lähtee kesäksi komennukselle 250 kilometrin päähän eli saan härvätä täällä halutessani yöttömät yöt ympäri häiritsemättä ketään. Talvella sitten taas nukutaan.

 

Kainuun appelsiinilehto

MOLDIV-002(1)

Hiihtolomalla viimein pahvitimme ja tapetoimme tuvan seinät. Työ sujui jouhevasti ja jälkikin oli hyvää, vaikka paikoittain kuvioiden kohdistus ei aivan onnistunut. Onneksi epäsäännöllisen säännöllinen kuvio antaa paljon anteeksi eikä pientä hutilointia tule kukaan koskaan huomaamaan.

Ihanan tapetin kaveriksi piti saada jokin rauhoittava elementti ja siihen hommaan valikoitui valkoinen helmipaneeli. Paneelit asensi Miehen tuttu, jolta löytyi oikeanlaiset välineet ja kokemusta aiheesta.

MOLDIV-001(1)

Myös ensimmäinen uusvanha naksutin on saatu asennettua ja voin sanoa, etten ole koskaan ajatellut miten iloiseksi sitä voikaan tulla siitä, että saa laittaa valot päälle tai pois päältä.

Tuvassa on valmiimpaa kuin koskaan aikasemmin. Meillä näyttää ihanalta! ❤

Yläkerrassa on lattia (ja kammari on valmis)!

IMG_9188

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä pihaamme kaarsi kuljetusauto mukanaan hartaasti odottamaamme yläkerran lattiaa. Koska viimeiset maalaukset olivat vielä kesken, ei niitä alettu asentaa enää lomani aikana. Sen kuitenkin tiesin laminaatteja katsellessani, että valinta oli kuuden viikon odottamisen arvoinen.

Alunperin olisimme halunneet lautalattiat, mutta monien mutkien kautta päädyimme lopulta laminaattiin. Olen valinnasta kuitenkin erittäin iloinen, sillä Kymppilattioilta tilaamamme Majestetic-lankkulaminaatti on on sitä, mihin nimikin viittaa. Ehdoton ei oli laminaatti, jossa lattia näyttää loppumattomalta puumassalta, vaan etsimme mahdollisimman autenttista korvaajaa lautalattioille.

BEFUNKY008

Valitsemamme laminaatti on erikoispitkää (1845 mm) ja myös tavallista laminaattia paksumpaa. Reunoissa on mikroviisteet ja pinta on elävä, joka tuntuu jalkapohjissa mukavalta. Vaihtoehtoina meillä oli kyseisestä sarjasta sävyt tummempi Viterbo tai vaaleampi Windsor, joista jälkimmäinen osoittautui täydelliseksi kaveriksi tapetille. Kun hintakin oli vielä kukkaroystävällinen, lyötiin kaupat lukkoon ja aloitettiin odotus.

Jos joku ohjautuu tähän kirjoitukseen etsiessään kokemuksia Kymppilattioista, voin kertoa, että asiointi sähköpostitse oli jouhevaa ja meidät pidettiin hyvin ajantasalla lattioden sijainnista. Tavara oli sitä mitä piti ja se saapui silloin kun oli puhe (jälkimmäinen tosin on kuljetusfirman ansiota). Voin siis lämpimästi suositella!

MOLDIV-001 11

Kaiken kaikkiaan makuukammari on nyt VALMIS. Sen lisäksi, että tuntuu uskomattomalta (että on omin pikkukätösin saanut aikaan jotakin tuollaista), niin ero alkuperäiseen on valtava. Reilut puoli vuotta sitten lähdimme raikastamaan ja rauhoittamaan yläkertaa ja mielestäni siinä myös onnistuimme. Tunnelma koko yläkerrassa on nyt harmooninen ja kevyt – sellainen kuin makuusopessa toivoisikin olevan.

PS. Samettiverhot olivat Miehen mielestä liian samettiset. Niinpä päädyimme veden vihreään pimennysverhoon. Ei huono sekään!

PPS. Kaikki ei mennyt kuten Strömsössä: lattiaa tuli tilattua muutama neliö liian vähän kattamaan koko yläkerta. Että silleesti.

Kevät tuli tupaan!

MOLDIV-002 3

Viime viikonloppuna se viimeinkin tapahtui: appelsiinipuun oksat valloittivat tuvan seinät hitaasti, mutta varmasti. Pohjaksi tuli pinkopahvi, jonka kiinnitin seinään samoin kuin makuukammarissakin. Tapetti on ihana! Voi olla, etten poistu tuvasta enää koskaan.

Tapetin kaveriksi asennetaan valkoista helmipaneelia, jota tulee hieman yli puolet seinän korkeudesta. Se tasapainottaa tapettia, mutta myös hieman kohottaa tuvan profiilia. Aluperin tuvan huonekorkeus on ollut jokusen kolme metriä, mutta Miehen vanhemmat päättivät aikoinaan madaltaa sitä puoli metriä. Ei siitä sen enempää…

Kattokaa ny sitä! Ai että! Kyllä kelpaa syödä aamupalansa tästä lähtien appelsiinilehdossa.

 

Mutta mitä talo haluaa?

IMG_7369

Remontin luonne on ajan saatossa muuttunut. Enää ensisijaiseksi ei mene se mikä on itsestä ihana tapettikuvio, väri tai kuosi tai se mikä on tällä hetkellä trendikästä. Voisi sanoa, että olen kasvanut remppamuijana jo aika paljon.

Olen samaan aikaan erittäin tuskastunut remontin hitaasta etenemisestä ja toisaalta myös hyvin kiitollinen siitä. Jos taloudellinen tilanne olisi ollut toisenlainen, olisimme teettäneet työn äkkiä ulkopuolisilla ja päättäneet nopeasti sillä hetkellä kivoilta tuntuvia asioita. Se olisi ollut kamala virhe!

Mitä enemmän olen verkkoa selannut, sen tarkemmaksi olen tullut. Sen sijaan, että miettisin mitä me haluamme, olenkin alkanut miettiä mitä talo haluaa. Minä esimerkiksi haluaisin kovasti sisäeteiseemme Bårastapeter:in vihreää Zarah:ia. Meidän talomme ei todellakaan halua sitä. Se ei sovi sen henkeen mitenkään. Olen myös luopunut aika monista valkoisista paneeleista alakerrassa. Uskon sen olevan hyvä juttu – ja jopa vähän rohkeaa.

Välillä välilehdet on suljettava ja palattavat taloon mielikuvissa. Muistella sen henkeä ja tunnelmaa. Miettiä mitä se haluaisi sanoa, millaisia tarinoita kertoa. Ei se aina helppoa ole ja olen esimerkiksi viettänyt luvattoman paljon aikaa selaten erilasia katto- ja lattialistoja miettien missä kohtaa talomme huutaa TÄSSÄ SE ON. Hullu remppamuija!

(Kuvan maalimalleja kävin pällistelemässä viime kesänä ainakin kolmesti Porin rakennuskulttuuritalo Toivossa ja Korsmanin talossa. Kohdetta voin suositella niin aikuisille kuin lapsillekin – kaikille riittää nähtävää ja koettavaa!)