Tee maailmasta parempi paikka eli kirja pienistä suurista teoista

MOLDIV-003 3(1)

*kirja on saatu arvostelukappaleena Viisas Elämä -kustannukselta

Sain Viisas Elämä kustantamolta käsiini Saranda Dedolli-Yasan kirjoittaman eettisemmän elämän oppaan kuukausi sitten ja luin sen yhdeltä istumalta. Painavasta asiastaan huolimatta kirjaa on kevyt lukea, sillä se ei syyllistä tai yritä painaa lukijaa tietynlaiseen muottiin.

Kirjaa lukiessa toivoin, että olisin saanut sen käsiini jo kuusi vuotta sitten, kun aloin suuremmassa mittakaavassa tehdä kulutusvalintoja. Oman kulutuskäyttäytymiseni olen omaksunut vuosien myötä pitkälti blogeista ja taisi käydä melkoinen tuuri, että eksyin kaikkien pikamuotiblogien keskeltä kriittisempien ja kestävämpää kulutusta liputtavien blogien pariin.

Kirjan kepeys perustunee pitkälti siihen, että siinä yritetään löytää jokaiselle hyvä tapa vastuullisempiin valintoihin, mutta myös siksi, että kirjan sisältö on selkeästi määritelty ja jaoteltu. Tee maailmasta parempi paikka – Opas vastuullisempiin valintoihin on jaettu kuuteen eri pääkategoriaan, joissa pohdistaan mitä vastuullisuus ylipäätään on ja tämän jälkeen mietitään osa-alueittain kuinka tehdä vastuullisempia valintoja niin ruoan, vaatteiden, kosmetiikan, matkailun kuin vaikuttamisenkin suhteen.

Kirjan sisältö on hyvin perusteltua tutkimusten ja suositusten kautta. Siellä on myös monia erittäin mielenkiintoisia haastatteluja muun muassa Vegaaniliiton puheenjohtaja Karla Lopilta, Zero Waste:n perustajajäsen Susanna Luukiselta sekä kotimaisen luonnonkosmetiikan yrittäjältä Mia Höydöltä. Haastatteluissa esille tulee monia hyviä pointteja, joita ei välttämättä ymmärrä pysähtyä miettimään ennen niiden lukemista kirjasta.

Opas vastuullisempiin valintoihin haluaa saada lukijan miettimään kriittisesti omaa kulutuskäyttäytymistään, mutta myös osaltaan osallistaa lukijaa tekemään pieniä muutoksia. Kirjasta löytyy monia täytettäviä kohtia, jotka helpottavat jäsentämään konkreettisemmin niitä muutoksia, joita on halukas tekemään. Muutosten ei tarvitse olla suuria, vaan pienistä puroista muodostuvat voimakkaimmat kosket.

Tämä kirja on ehdottomasti liian hyvä jäädäkseen kirjahyllyyn makoilemaan, vaan tiedän sille jo ainakin yhden lukijan lähipiiristäni, joka varmasti on yhtä kiitollinen tästä kirjasta kuin minäkin.

Saranda kirjoittaa myös Tyhjä ajatus -blogia, jota kannattaa ehdottomasti käydä myös lukemassa, jos kaipaa elämäänsä hyvää mieltä ja ajattelemisen aihetta!

Kahden kulttuurin joulu

2015-12-1713.40.23

Lapsuudessa joulunviettomme alkoi kolme päivää ennen aattoa, kun lähdimme isän kanssa kaatamaan kuusta isoisän metsästä ja haimme toisen kuusen Liisantorilta. Metsästä haetun kuusen hieman sulettua, koristelimme sen yhdessä vanhempien kanssa. Kaupungista haetun kuusen äiti ja isä koristelivat yhdessä lasten mentyä nukkumaan lasi- ja olkikoristein.

Jouluaattona aamu satavuotiaassa puutalossa alkoi saunalla ja aamupuurolla. Sen jälkeen sai mennä katsomaan piirrettyjä. Jouluruokien laittaminen alkoi puolen päivän jälkeen ja pöytä oli katettu alkuillasta. Vähän syöminkien jälkeen saapui Joulupukki apureineen. Pukki joutui joka vuosi jättämään porot ja reen läheisen sahan pihalle, sillä ne olivat vakavasti allergisia sveitsiläiselle suklaalle. Ilta kului yleensä leluilla leikkien ja uusia legojuttuja rakennellen. Myöhään illalla puettiin vielä villakangastakit päälle ja suunnattiin jouluyön messuun.

Joulupäivän aamuna keittiöön mönkiessämme huomasimme, että lahjoja oli ilmestynyt kuusen alle yön aikana lisää! Jeesuslapsi oli ne sinne tuonut ihan niinkuin muillekin sveitsiläisille lapsille.

Tapaninpäivänä kaikki neljä veljestä vaimoineen ja lapsineen suunnistivat Mummilaan joulupuuron ääreen.

Suurin osa perinteistä on yhä voimissaan ja osa jo siirtymässä mukanani seuraavalle sukupolvelle, jos sellainen joskus tulee. Hankkimani joulukoristeet ovat nimittäin suurimmaksi osaksi Berliinin joulumarkkinoilta ostamiani lasipalloja tai hauraita puukoristeita. Ei siis todellakaan lasten pikkutahmatassuihin.