Ploppaus on käkkäröiden ihastus

Törmäsin hiusten ploppaukseen viime vuonna tukkajuttuihin erikoistuneella nettifoorumilla. Ennen sitä koko homma oli mennyt minulta ihan ohi – toisaalta miksi olisin huomioinut kiharatukkaisten juttuja, kun omani olivat suorat?

Ploppauksella tarkoitetaan hiusten kuivaamista suuren t-paidan avulla. Jep. Paita asetetaan tasaiselle pinnalle, kostea tukka asetetaan paidan keskelle myttyyn, hihat solmitaan niskaan ja paidan helmat runtataan sinne minne ne sopivat. Sitten odotetaan. Toiset odottavat puoli tuntia, toiset menevät nukkumaan teeppari päässään. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Netin mukaan plopata voi myös pyyheen avulla, mutta ainakaan itse en ole saanut sitä toimimaan. Pyyheturbaanilla kuivaaminen on sitä vastoin suoristanut tukkaa. T-paidalla tehtynä vaikutus on ollut taas halutunlainen eli kiharan muodostumista auttava.

Miksi ploppaan? Hiukset jaksavat kihartua paremmin ja tekevät sen nätimmin. Ne eivät ole niin pörröiset, kuin luonnontilaan kuivuessaan ja ovat erottuvammat. Lyhyempikin aika luultavasti riittäisi, mutta minulla on tapana käydä suihkussa illalla ja yön aikana kiharat yleensä nuhjaantuvat.

Jos aiot tämän julkaisun perusteella kokeilla ploppausta, kerron sinulle sen, että otettuasi paidan pois päästäsi, et tule näkemään valmista täydellistä kiharaa. Luultavasti se tulee olemaan tottumattomalle silmälle villin näköinen pehko, mutta asian saa korjattua sukimalla tukkaa sormin (tai kiharapäille tarkoitetulla harvapiikkisellä kammalla) ja rutistelemalla niihin öljyä tai seerumia. Kerrotaan vielä sekin, ettei luonnostaan suoratukkainen saa Victorias secret -kikkuroita tällä menetelmällä. Ploppaus voi auttaa luonnostaan taipuisaa tai kihartuvaa hiusta muodostamaan kiharaa paremmin.

Vallaton luonnonkihara voi olla ihana, kunhan oppii juuri omalle tukalle sopivat niksit.

Kesäkosmetiikkani Evolve – mitä mieltä olin?

evolve

Kuva: Evolvebeauty

Brittiläinen luonnonkosmetiikkasarja Evolve on ollut hypetetty lähes kaikkialla somessa. Itsekin halusin siis kokeilla tuota ihmesarjaa jonka hintaluokka on mielestäni samaa esimerkiksi Lumenen kanssa.

Ostin matkakokoisina tuotteina puhdistusaine Gentle cleaning meltin, kosteuttavan seerumin Hyaluronic serum 200, kosteussuihke Daily defence moisture mistin sekä kosteusvoide Daily renew facial creamin.

Puhdistusaine oli läpinäkyvää geeliä, joka suli veden vaikutuksesta käsissä pehmeäksi maidoksi. Se tuoksui vienosti kukkaiselle ja pesi moitteettomasti pois niin ripsivärin kuin kulmakynänkin. Tuote oli mielestäni kosteuttava ja jätti silmien iholle mukavan tunteen. Jäin kuitenkin kaipaamaan pesun jälkeistä raikkautta, jota tällä tuotteella ei tullut.

Kosteussuihke eli suihkepulloon pakattu kasvovesi tuoksui raikkaalle ja toi mukanaan kevyen raikkauden tunteen, jota en vielä pesuvaiheessa saanut. Tuote ei kuitenkaan aiheuttanut mitään vau-efektiä ja jäinkin miettimään mikä tässä tuotteessa olisi sellaista, joka saisi minut korvaamaan vastaavan markettituotteen tähän.

Hyaluroniseerumi oli kirkasta geelimäistä nestettä, joka oli riittoisaa vaikka loppuikin ensimmäisenä. Matkakoossa on kuitenkin vain 10 ml tuotetta ja se riitti lähes kolme kuukautta päivittäin käytettynä! Tuoksu oli mielestäni hyvä jatko aiemmin suihkutetulle kasvovedelle.

Kasvovoide huumasi kevyellä kookosmaisella tuoksullaan ja kermaisella koostumuksellaan. Matkakokoisesta purkista on edelleen jäljellä puolet! Hyvin kosteuttava, kesäksi ehkä jopa hieman liian tuhti.

Tuotteet ovat kauniita ja lasiset purkit on helppo kierrättää. Lisäplussan annan ehdottomasti tummasta lasista, joka osaltaan suojaa valolle herkkiä ainesosia. Vaikka kasvojeni valmiiksi ihan kelvollinen iho ei saanutkaan tästä mitään maailmaa mullistanutta kokemusta, oli suurin osa tuotteista loppuun asti harkittuja ja ylellisen tuntuisia. Itse olen enemmän kuitenkin raikkauden ja kirpsakkuuden ystävä, joten ensimmäisten kuulaiden ilmojen tultua kaivoin jälleen kaapin pohjalta Lumenen havumetsältä tuoksuvan Moisture remedy-voiteen.

Hiusvuosi 2018: Oma tukka paras tukka

IMG_7140

Kuten tiedätte, olen raikastanut kuontaloani säännöllisesti raidoittamalla hiustani vaaleammaksi ainakin viimeiset 10 vuotta. Aina juurikasvun alkaessa näkyä kunnolla varasin ajan kampaajalle ja korjasin asian. Puhtaan vaalen rinnalla oma väri näytti harmaalta ja elottomalta. Lokakuussa Espanjassa tukkaa kohentaessa (suomalainen) kampaaja tokaisi, että oma värini on myös kaunis. Se jäi kummittelemaan mieleeni, enhän ollut nähnyt omaa väriäni vuosikymmeneen.

Tänään olen antanut sen juuren kasvaa korvaan saakka. Oma väri ei ollutkaan harmaa vaan enemmänkin pähkinäisen ruskea, jos sitä jotenkin pitää kuvailla. Kun otsatukka oli kasvanut kokonaan oman väriseksi ystäväni tokaisivat että olin värjännyt tummemmaksi! Kennellekään ei ole tullut edes mieleen, että tämä voisi olla luonnollinen oma värini. Pidän sitä positiivisena asiana, silloin sävyssä lienee jonkinlaista intensiteettiä kuitenkin.

Mitä kiharaoperaatioon tulee, ne voivat oikein hyvin. Paras ja pehmein lopputulos tulee Tigin kosteuttavilla tuotteilla, mutta luonnonkosmetiikan puolelta alkukesällä tilaamani Frantsilan koivu-turve on tuonut hiukseen ryhtiä ja pidentänyt näin myös pesuväliä. Ensimmäiset kolme pesua eli siis viikon Frantsilaa käytettyäni hius jäi vähän tahmeaksi, mutta palautui ennalleen. Tähän ilmiöön olen kehittänyt kaksi vastausta: a) olikohan hiukseen kertynyt jotakin kuonaa, mikä viikossa Frantsilaa käytettyäni lähti lopullisesti tai b) pesinkö paksun hoitoaineen huonosti pois hiuksesta? Joka tapauksessa tärkeintä on se, että hius tuntuu jälleen pesun jälkeen puhtaalta. Frantsila ei ”kosteuttamisessa” yllä samalle tasolle Tigin kanssa, joka johtuu luultavasti siitä, että Tigini on täynnä siloittavia silikoneja joita taas Frantsilassa ei ole.

Nyt kesän jäljiltä vaalennettu osio on entistäkin vaaleampi ja kuontalo muistuttaa paahteisesta ja huolettomasta kesästä. En halua värjätä hiusta enää, mutta väriä on saatava tasattua syksyksi. Ajattelin varata ajan pituuksien kiiltokäsittelyyn, jolla hiuksen sävyä voidaan myös hieman taittaa. Vuoden päästä ei tarvitse sellaisissakaan enää käydä!

Kesän luonnonkosmetiikka

temp-for-output-1.jpg

Kevätmania on iskenyt niin remontti-, puutarha- kuin kosmetiikkapuolellakin. Olen oikeastaan jo naputellut makuukammarin remonttitarpeet ostoskoriin odottamaan oikeaa hetkeä. Samoin olen tilannut pussikaupalla siemeniä ja viimeisimpänä villityksenä vaihdoin kertarysäyksellä (jälleen kerran) ihonhoitopurkkini taviksista luonnollisiin. En halua edes ajatella mitä lauantaisella puutarhamyymäläreissulla tulee tapahtumaan. Bye bye money.

Viimeksi kokeilin ihonhoidossa Madaran pikkusiskoa Mossaa, joka ei kuitenkaan loppujen lopuksi tyydyttänyt tarpeitani ihon hoidon suhteen. En tiedä mikä mätti, mutta niin vain Lumene löysi tiensä takaisin kaappeihini.

evolve.jpg

Kuva: Evolvebeauty

Tällä kertaa päätin antaa mahdollisuuden Evolvelle. Kiinnostuin sarjasta pääosin siksi, että olin kuullut jopa matkakokojen olevan hyvin riittoisia ja tuotteiden laadun olevan huippuja. Olin myös päätynyt selailemaan Evolven tuotteita säännöllisen epäsäännöllisesti kuluneen vuoden aikana.

Evolvelta testiin lähti kasvovoide, kasvovesi, puhdistusaine sekä hyaluronihapposeerumi. Kasvovoiteen tilaamista arvoin hetken, sillä matkakokoisen purkin esittelyssä luki ikääntyvälle iholle, mutta täysikokoisessa versiossa ei tällaista merkintää ollut. Enhän minä vielä ihan niin vanha ole!

l_koivu-turve-hiustenhoitosarja_2000x2000px

Kuva: Frantsila

Hiustenhoidon päätin laittaa samoilla klikkauksilla kesäkuosiin ja tilasin Frantsilan koivu-turve shampoon sekä hoitoaineen. Edellinen luonnonkosmetiikan shampoo kokeiluni oli Nurmen jojobaöljyhampoopala. Se pala oli kyllä täyttä kultaa ja saa vahvan suosituksensa minulta! Ei lähmännyt hiuksia, pesi puhtaaksi, helli päänahkaa ja kesti pitkään. Toivon, että nämä Frantsilan tuotteet ovat sisällöltään yhtä ihania kuin ulkoasultaan!


Lue myös:

Luonnonkosmetiikka suosikkini (2017)

Maaliskuussa kaipaa muutosta

Teidättekö sen tunteen, kun katsotte ensimmäisten keväisten säteiden keskellä itseänne peilistä ja tunnette olevanne talven jäljiltä ihan kulahtaneita ja harmaita? Yhdistetään siihen vielä se, että kaipaat jotakin muutosta ja ensi kuussa olisi tarkoitus kuulema järjestää lukioaikaisen porukan kanssa jonkinlainen tapaaminen. Miniluokkakokous.

Siinä voi yön pimeinä tunteina tapahtua napsahdus:

WhatsAppImage2018-03-04at12.31.45

@valoablogi.w

Mitä kuvan tarinasta opimme? Emme yhtään mitään. Tai ehkä sen, ettei kaikkea kannata ottaa niin vakavasti. Päätin tosin mennä tasoittamaan tekelettäni vielä ihan ammattilaisen penkkiin ja odottaa kärsivällisesti sen kaksi viikkoa, jolloin pituuskin alkaisi olla kohdillaan.

#iteteinjasäästin eiku.

Psst! Perjantaina tulossa jatkoa remppajutuille.

Muistathan seurata blogia instagramissa, bloglovinissa, blogit.fissa, blogipolussa tai Facebookissa!