Käkkärien kuulumiset

MOLDIV-001 17

Maaliskuussa julkaisemani kirjoitus kiharoiden ploppauksesta alkoi saada loppukeväästä hämmentävän paljon huomiota. Niinpä päätin tulla kertomaan mitä pehkolleni nyt kuuluu.

Tähän väliin on todettava, että omien kikkuroideni kanssa en ole lähtenyt toteuttamaan kiharapäämetodia, koska lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki elämää rajoittava ehdottomuus on pahasta.

Mutta ne hiukset. Noh, sain kiiltokäsittelyn avulla kasvatettua vaalentuneen haperotukan runsaan pätkäisyn säestämänä omaan luonnolliseen sävyynsä. Se oli ihana ja intensiivinenkin sävy, mutta vielä kuukausien totuttelun jälkeenkin liian tumma elovena-identiteetilleni. Niinpä menin tuossa maaliskuussa korjaamaan asian ja täyttämään kuontaloni miljoonilla ohuen ohuilla vaaleilla raidoilla. Tukasta tuli ihana – oman tuntuinen – mutta kiharat eivät tästä kärventämisestä tykänneet.

En ole ottanut asiasta stressiä, vaan ronskisti suoristanut hiusta suihkun jälkeen föönillä ja harjalla, jos siltä on tuntunut. Olen kuitenkin yrittänyt löytää luonnonkosmetiikan puolelta sellaista shampoota ja hoitoainetta jota kihara rakastaisi – sellaista löytämättä. Yhtä hyvää voin kuitenkin suositella: Urtekramin Anti-Pollution sarja. Siitäkin huolimatta, että se tuoksuu mielestäni harmaalta lonkerolta (!), tuntuu se pakottavan hiuksen laineelle, vaikka kuinka olisi sukinut tukan suoraksi hetkeä aiemmin. Toinen asia, josta hiukset ovat alkaneet tykätä on ollut hoitoaineen harjaaminen tukkaan suihkussa.

Hiusten hyvinvoinnin miettiminen on kuitenkin ollut tämän kevään aikana taas enemmän ajatuksissani, koska aloitin työt vauvauinnin ja uimakoulun ohjaajana. Kloorisessa vedessä tuntikausia pulikointi useita kertoja viikossa ei välttämättä ole nimittäin aivan sitä mistä kuivuuteen taipuva kihara tykkäisi. Niinpä olen ottanut tavaksi huuhdella vain hiukset hyvin uintien jälkeen ja muhittaa hoitoainetta saunan lämmössä. Tuntuu toimivan!

Lisää kiharauutisia tulossa jahka löydän viimein sellaiset hoitotuotteet luonnonkosmetiikan puolelta, jota hiukset rrrakastavat ja jota voin teillekin suositella.

Hetki: Lauantaisauna

Processed with MOLDIV

Mies on lämmittänyt pihasaunan. Piipun päässä toukokuisen illan ilman väräjää. Sammaleen väleistä työntyvät villeinä ruohotupot, pieni kissa singahtaa sohvalta yläkertaan, ilta-aurinko maalaa navetan kullalla.

Mies menee ensin. Suurissa saappaissa ja pyyhe kädessään ilman rihman kiertämää. Iholla kisailevat valot ja varjot. Katson ikkunasta. Tarkasti piirrän mieleeni kauniisti moutoutuneen selän, jäntevät kädet ja paljaat pakarat. Sormenpäilläni tapailen alaselän kuoppia. Saappaat jäävät oven viereen. Ovi menee kiinni.

Hymynkare karkaa kasvoille.

Riisun kaiken ja pesen meikin. Kissa on jostakin hiipinyt odottamaan harjausta. Kolme vetoa pään laelta hännän päähän saa nyt riittää. Otan pyyheen ja sujautan saappaat jalkaani. Toukokuinen ilta on lämmin mutta petollinen. Jätän saappaat suurempien viereen ja sukellan pihasaunan pimeyteen.

Kostea lämpö asettuu iholle ohuelti. Yöttömäksi yöksi painuva ilta siivilöityy pehmeänä entisen emännän ompeleman verhon lävitse. Kiipeän lauteille ja heitän löylyä. Vanha sauna antaa tuikeaa lämpöä. Molemmat painavat päänsä alas, kun kuumuus kiertyy viitaksi harteille.

 

Luonnonkosmetiikkaa Pohjanmaan lakeuksilta

Törmäsin taannoin mielenkiintoiseen suomalaiseen luonnonkosmetiikkabrändiin. Fiini Naturally on kahden isokyröläisen naisen pitkän työn tulos. Kiinnostus luonnonkosmetiikan valmistamiseen alkoi perinteiseen malliin siitä, ettei kaupoista löytynyt sopivaa tuotetta, joten sellainen piti tehdä – ja hehän tekivät!

Fiini Naturally tarjoaa luonnonmukaisempaa elämäntapaa kiihkoilematta:

Alusta alkaen meille oli selvää, että emme halua lähteä lokeroimaan tuotteitamme minkään tietyn suuntauksen taakse, vaikka ekologisuus ja kemikaalittomuus meille itsellemme tärkeää onkin. Koemme jokaisen luonnonmukaisen valinnan olevan askel kohti puhtaampaa tulevaisuutta, riippumatta siitä onko ostopäätöksen takana harkittu halu ekologisuuteen vai vain tuotteen visuaalinen ilme.

Fiini Naturally

Valikoimiin kuuluu ihmisten kosmetiikkatuotteiden lisäksi kodinhoitotuotteita, kuten imurointipuutereita ja pyykkietikoita ihanilla tuoksuilla, mutta myös hoitosalvoja eläimille. Erityisesti jälkimmäisille sydämeni lämpenee isosti. Kaikki tuotteet on kehitetty herkälle iholle, jolloin ne sopivat mahdollisimman monelle.

Fiiniläisille tuotteiden kehittelyssä tärkeää on ollut luonnon kunnioittaminen, läpinäkyvyys sekä kotimaisuus. Tuotteiden raaka-aineet ovat luomusertifikoituja ja niitä viljellään vastuullisesti. Pakkausmateriaaleina käytetään täysin kierrätettäviä metallisia rasioita, pahvia sekä lasia – ja ne ovat vielä suloisiakin!

Koska haluan suositella vain sellaisia brändejä, joiden takana voin todella seistä, tilasin Fiiniltä mustikka-silmänympärysvoiteen. Tuotteen tuoksu on aavistuksen mustikkainen, mutta kuitenkin hyvin neutraali. Koostumus puolestaan on karitevoille ominaisesti kova, mutta sulaa sormien lämmössä nopeasti lähes nestemäiseksi. Tämän vuoksi voide kestää todennäköisesti pienen ikuisuuden. Voide jättää ihon kiiltäväksi, mutta ei tuki sitä eivätkä luomet ole aamulla turvoksissa. Yöksi siis oikein passeli tuote! Vasempaan yläluomeeni tulee myös keväisin pieni mysteeriröpelö, jonka tämä voide sai hoidettua (yhdessä yössä!, kun muut eivät siihen pystyneet.

Odotan jo kovasti, milloin saan hyvän syyn ostaa uuden tuotteen näiltä naisilta. Erityisesti kehuttu kaura-karitevoi -voide houkuttelee ja sitä suositellaan erityisesti atooppiselle iholle, mutta myös kaakaovoi -voidepala saattaisi pelastaa koppuraiset kinttuni talvisin.

Mutta jälleen kerran, mahtavaa suomalasta osaamista!

Paljonko auton pito maksaa?

Ostin vuosi sitten auton. Kaikki tapahtui hieman yllättäen ja nopeasti, niin kuin kaikki muukin tässä parin edellisen vuoden aikana. Astrani on ollut kelpo peli niin kaupungissa kuin maanteilläkin ja me todentotta olemme nähneet kaikki mahdolliset ajokelit tämän vuoden aikana. Se on hurahtanut käyntiin moitteettomasti kovimmillakin pakkasilla ja pitänyt kajuutan kylmänä hulluimmallakin helteellä.

Maksoin autosta reilut puolitoista tuhatta euroa. Sillä oltiin ajettu 220 000 km ja valmistusvuodeksi on merkitty 2002. Teknisiä asioita autossani, joita kovasti arvostan, ovat automaattivaihteet, vakionopeudensäädin sekä ilmastointi. Etenkin vakkari on noussut ykköseksi posottaessani useampaan kertaan Pori-Lappeenranta, Lappeenranta-Kajaani tai Kajaani-Pori -välejä. Kauppahintaan kuuluivat myös yhdet kesä- ja talvirenkaat, joissa oli vielä pintaa jäljellä.

Nyt on lukujen vuoro.

Auton ostohetkellä maksoin itse autosta, mutta sen lisäksi vielä omistajanvaihdoksesta Trafille 2,70 e. Tämän lisäksi jokainen autoilija maksaa ns. käyttömaksua eli autoveroa. Itselleni se on 330 euroa vuodessa. Auto on myös vakuutettava ja se kuulkaa onkin turkasen kallista lystiä! Itse maksoin viime vuonna reilut 600 euroa autovakuutusta, mutta koska olen suhannut menemään vahingoitta (KOPKOPKOP), on hinta tähän mennessä laskenut reiluun 400 euroon. Ilmeisesti se vielä laskee, kunhan en tuhoa omaa tai muiden autoja. Kiinteisiin vuosikuluihin lasketaan vielä katsastusmaksu, joka itselläni oli 50 euroa.

Ensimmäisenä vuotena kiinteitä maksuja kertyi auton ostohinnan ja omistajavaihdoksen jälkeen n. 1 000 euroa.

Tankillisella (n. 60 e) ajelee joko kuukauden töihin ja takaisin tai kerran Kajaanista Poriin ja sen jälkeen vielä Pata-Kirppikselle. Jos kävisin joka kuukausi maanantaista perjantaihin töissä autolla kustannuksia kertyisi n. 720 euroa ja siihen täytyy lisätä päälle vielä muutama Kajaani-Pori autoreissua eli 120 e kerta.

Bensaan kuluu vuodessa n. 1 000 euroa.

Tämän lisäksi olen maksanut tänä vuonna mm. kameratolpan ikuistamasta joulumatkastani 170 euroa, tuulilasiin saamani kiveniskemän korjauttamisesta 80 euroa, tuulilasipesunesteestä n. 30 euroa ja onhan autoon vaihdettu öljyt ja pyyhkijöiden sulat.

Tulossa on toisen kiveniskemän korjauttaminen ennen ensi talvea (kannattaa korjauttaa ennen kuin halkeaa, se se vasta maksaakin), ilmeisesti jonkinlainen ”jarruremontti” ja varmaan uusien talvirenkauden ostaminen sekä tietenkin katsastus.

(Halvemmalla pääsee, jos ei kovin räpäyttele kameroita ja ajaa kevättalvella hiton kaukana kaikista muista, jotta kiviä tai nastoja ei pääse ikkunaa pusuttelemaan. Autoa kannattaa myös huoltaa määräajoin, jotta isommilta laskuilta vältyttäisiin ja renkaat ovat kulutustavaraa eli nekin on vaihdettava säännöllisesti.)

Koko vuoden summa pyöristyy luultavasti noin 2 500 euroon / vuosi eli olen kuukaudessa maksanut autoilustani n. 210 euroa. 

Se on paljon rahaa se. Maksaisin opintolainani pois kahdeksassa vuodessa samalla rahamäärällä ja autoni tulee maksamaan minulle kahdeksassa vuodessa opintolainani verran. Juuri tästä syystä ostin auton vasta, kun se oli aivan pakollista. Elämämme Jokitörmässä ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman autoa, jos haluaa käydä ruokaostoksilla ja töissä. Elämä on valintoja.

Kaikki Kajaanista! – kirpputorikierros

moldiv

Mistäpä muualta alkaisi Kajaanikierroksemme kuin kirppareilta? Kajaanissa on tällä hetkellä kaksi varsinaista kirpputoria ja niiden lisäksi kierrätyskeskuksen puoti. Kirppikset sijaitsevat aivan keskustassa ja ovat kivasti lähekkäin, jolloin molemmat on helppo kiertää samalla kertaa. Kierrätyskeskus sen sijaan on keskustan ulkopuolella ja sinne pääsee kätevimmin autolla.

Tavarakirppis on suurin ja mielestäni monipuolisin valikoimiltaan. Helppokulkuinen, joskin ahdas rattailla tai ostoskärryillä kulkijoille. Kirpputori on kahdessa kerroksessa, joista alemmassa myydään irtotavaroita ja vaatteita, kun taas yläkerrassa on huonekaluja, kuten ihania vanhoja kulmakaappeja ja keinutuoleja. Täältä voi löytää kotiinsa edullisesti myös viherkasveja! Kalevankatu 1

Vanha-Aitta on hieman pienempi ja mielestäni kalliimpi. Kirppispöytien malli on hieman mielenkiintoinen ja aarteenetsijäsielut ovat täällä varmasti elementissään. Pöydät on muotoiltu niin, että hyllytasot jäävät henkareilla ripustettujen vaatteiden kätköihin, jolloin pöytien todellista antia on vaivalloisempi kartoittaa. Täältä hakisin ensisijaisesti vaatteita. Pohjolankatu 16

Kierrätyskeskus Entrinki hieman syrjäisestä sijainnista huolimatta Entrinki on etenkin astioiden, kirjojen, DVD- ja LP-levyjen mekka. Tila on miellyttävä kierrellä ja sieltä voi hyvinkin tehdä tavaralöytöjä. Hinnat ovat järkevämmät kuin kirpputoreilla ja tavarat ovat hyvässä järjestyksessä. Jos menet autolla, parkkipaikka voi olla ahdas. Älä silti jätä menemättä! Syväojankatu 16

Oma suosikkini näistä on Tavarakirppis, sillä olen sieltä bongannut joka kerta jotakin ihanaa ja sieltä on hyvät mahdollisuudet löytää vanhoja aarteita ohuen ohuista kahvikupeista pellavaisiin pöytäliinoihin tai puuarkkuihin.