Kolmen sukupolven talo

IMG_7231(1)(1)

Viime päivät ovat kuluneet joko halki Suomen ajaen tai kasvimaata mylläten. Vaikka täällä onkin ollut hiljaista, olen spämmännyt Instagramin puolella tarinoita puutarhasta ja talosta siihen tahtiin, että melkein hävettää. Anteeksi siis ystävät, olen vain ollut hurmiossa.

Kitkin kuukauden aikana kasvimaalle puskeneet rikkaruohot sellaisella vimmalla, että täysmetallinen työvälineeni lahosi käteeni. Multasin perunoita ja kehotin pavunvarsiksi venyneitä tomaatteja mieluummin vankistumaan kuin kasvamaan pituutta. Ihastuttavat levisiat puskevat innolla uutta kukkaa samoin kuin viehkeän vaaleanpunaiset pelargoniat ja valkoiset tähtisilmät. Mansikoista kilpailemme lintujen kanssa ja yritämme elvyttää joskus niin mahtavana kasvanutta raparperia. Öisin hiiret kuuluvat tanssivan välikatossa.

Kolmantena päivänä saapuivat kahdesti lähetetyt tapettimme. Mieskin ihastui Appelsiiniin, kun näki sen seinälle aseteltuna: se sopii huoneeseen, se sopii henkeen. Makuuhuoneeseen valikoitui vaaleista vaalein Lukko, se perinteisistä perinteisin. Luulen myös ratkaisseeni pinnassa kulkevien sähköjohtojen piilottamisen dilemman! Siitä lisää ensi kuussa.

Suunnittelen pihan mylläämistä, mutta ihan ominpäin ei sovi lähteä tekemään. Kun pihasta meinaa jotakin hävittää on hyvä kysyä asiasta myös Miehen vanhemmilta. He kun ovat istuttaneet tänne aikanaan paljon samoin kuin ennen heitä tässä asunut Miehen Mummu puolisoineen…

Toukokuussa rapsuttelin haravallani yhtä kukkapenkkiä siistimmäksi talven jäljiltä. En mitenkään helläkätisesti, vaan pikemminkin mentaliteetilla kaik’ pois, jok’ ei viherrä! Kovan työni loppuun saatuani tuli Miehen isä lainaamaan työkaluja ja päivittelemään miten ovat hiiret taas syöneet kaikenlaista kukkapenkeistä. Sitten hän lompsi tarkastelemaan siivoamaani kukkapenkkiä sanoen, että ajattelivat siitä ottaa omalle puolelleen vähän jotakin sammalta. Vaan eipä miehen ilmeestä päätellen tainnut sammalta penkistä enää löytyä. Minä siinä nopeasti Miehelle kuiskaamaan jos se kysyy, niin hiiret on sammaleet syöneet.

Hyvää juhannusta!

3 kommenttia artikkeliin ”Kolmen sukupolven talo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s