Noviisi autokaupoilla

IMG_6727

Olen yrittänyt välttää auton ostamista viimeiseen asti, sillä eihän se tee muuta kuin syö tolkuttoman määrän rahaa vuodessa. Toisekseen Lappeenrannassa on oikein kelvollinen paikallisliikenne (jos asuu oikeissa paikoissa ja kaverit osaavat sijoittua myös bussireittien varsille), jossa opiskelija matkaa minne vain huippuedullisesti. Nyt kun olen kuitenkin ennemmin tai myöhemmin muuttamassa paikkaan, josta keskustaan on noin 20 kilometriä, lähimmälle bussipysäkille saa kävellä 20 minuuttia, bussi saattaa tulla tai olla tulematta ajallaan noin kymmenisen kertaa päivässä ja lähikauppaankin on jokunen neljä kilometriä, oli annettava periksi ja alettava etsiä autoa.

Selasin siis jälleen yksi päivä hajamielisesti verkossa mahdollisimman halpoja autoja ja yritin väistellä ilmoituksia, jossa olisi liikaa kilometrejä tai tiedoissa lukisi ”sopii remonttitaitoiselle”. Omakotitaloa voin rempata, sen arvo sentään nousee siitä, mutta auton kuuluu kulkea ilmankin!

Sitten vastaan tuli samanlainen automaatti Astra, jolla olen hurruutellut menemään kaikki kilometrini inssin jälkeen. Paitsi, että siinä oli ilmastointi ja vakionopeudensäädin. Lähetin linkin isälleni, joka puolestaan lähetti sen katsastusmiehelleen, joka tarkistin ilmoituksen ja kuvat.

Auto vaikutti hyvältä, mutta minua kehotettiin aloittamaan hintaneuvottelu 400 euroa alemmalla summalla kuin ilmoituksen hinta oli. Seuraava tarjous olisi 300 euroa alle pyyntihinnan ja viimeinen 100 euroa. Jaahas.

Kun autoa myyvän osapuolen tittelinä on sähköpostissa sales manager ja hinnasta tinkiminen on yhtä miellyttävää kuin hammaslääkärissä käyminen, olin valmis nostamaan valkoisen lipun salkoon jo heti kättelyssä. En kuitenkaan lopulta tehnyt niin, vaan kävin monen sähköpostin verran hintaneuvottelua, samalla kun yritin etsiä autosta mahdollisia hintaa alentavia vikoja tai laiminlyöntejä.  Niitä ei kuitenkaan tullut viestittelyn lomassa ilmi.

Päätin käydä potkiskelemassa auton renkaita muutaman päivän kuluttua ja se olikin hyvin pidetty ja siisti. Koeajotilanne oli yllättävän mukava, en kokenut tulleeni aliarvioiduksi tai huijauksen kohteeksi. Vaikka auto näytti ja kuulosti terveeltä sain puhuttua itselleni hieman paremman hinnan tokaisemalla, että opiskelijan on syötävä myös ensi kuussa. Nimet laitettiin paperiin, vakuutukset päivitettiin ajantasalle ja auto siirrettiin minun nimiini. Tyytyväisenä huristelin auton kotiin pitkin mutkaista metsätietä, kävin kaupassa, unohdin autoni parkkipaikalle, palasin takaisin ja parkkeerasin sen taloni taakse.

OMG, MINULLA ON OMA AUTO!

4 kommenttia artikkeliin ”Noviisi autokaupoilla

  1. Ihan paras toi auton unohtaminen! 😂

    Onnea uudesta autosta! Mullakin on tällä hetkellä Opel. Mulla on ollu auto käytössä pian 6 vuotta. Täällä on pakko olla auto, kun lähikauppa on kanssa 10km päässä, eikä sinne kulje edes bussit. Aikaisemmin kun asuttiin kaupungissa, niin pärjäsin bussilla, ja lainasin vaan välillä autoa plus tietty sitten kuljin miehen kyydillä. Mut nykyään tarvitaan se kaks autoa.

    Tykkää

    • 😅 Näin siinä käy, kun autoton hankkii menopelin!

      Joo, auto on tosiaan pakollinen meilläkin, kun mies käy töissäkin eri suunnassa kuin minä ja tekee kolmea vuoroa. Siinä ei kauheasti kimpassa kuljeta. 😄

      Liked by 1 henkilö

  2. Onnea uuden auton omistajalle! Aina hieno tunne. Jotenkin sitä miettii kovasti ostovaiheessa, että tuleekohan maksettua liikaa tai kusetetaanko miuta nyt ihan kuusnolla 😀 sama pätee sekä auto että asuntokaupoilla.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s