Kuulumisia remppasuunnittelurintamalta!

IMG_6638

Kävimme Miehen kanssa viime viikonloppuna Kevätmessuilla Helsingissä. Yhden yön miniloma oli mahtava ja tuli tarpeeseen. Messut olivat hauska kokemus, mutta mahtavan ilman ja lauantain yhdistelmä toivat messuille niin paljon ihmisiä, ettei sieltä ihmeempiä käteen jäänyt. Sen sijaan voin erittäin lämpimästi suositella Radisson Blue Plaza:n tajuttoman hyvää ja monipuolista aamiaista. Mieskin oli hetken hämillään, ei kuulema tullut sillä hetkellä mieleen yhtäkään niin hyvää hotelliaamiaista.

Mutta talojuttujahan te tulitte lukemaan, ettekä aamiaissuosituksia! Tulin vain kertomaan, että olemme löytäneet lattian taloomme! Se löytyi ihan vahingossa. Menimme junaa odotellessamme selailemaan tapetteja paikalliseen rautakauppaan ja lattialla oli valmiina palanen sitä laminaaattia, jota mies oli valinnut pukeutumishuoneeseen. Haluamme muun talon lattian sopivan myös siihen, joten nyt oli hyvä sauma kokeilla erilaisia paloja vieretysten. Ja sehän löytyi ensimmäisellä koetuksella! Lattia tulee olemaan aikalailla sen värinen kuin Miehelle esittelin remonttidioissa. Hauska sattuma on se, että hän valitsi melkein saman sävyistä lattiaa pukeutumishuoneeseen.

lattiat

Kuvassa olevat lattiat on otettu remonttidioista.

Myös marjatapetti on kohdannut voittajansa, ja tällä hetkellä näen sieluni silmin itseni juomassa aamuteetä Philgren & Ritolan Appelsiini-tapetteja ihaillen. Nyt pitää vain opetella jonkin kuvankäsittelyohjelman käyttäminen, jotta voin näyttää epäileväiselle Miehelle suunnitelmani.

keittiötapetit

Pihahommiakin ollaan hankien vähitellen sulaessa alettu miettimään ja se asia, joka messuilta jäi käteen oli pihakivetys! Samanlainen vahinkotarina kuin lattiassa: kävelimme vain sen päällä, jompikumpi katsoi jalkoihinsa ja hihkaisi, että miten olis?! Mies lähti myös hakemaan tarjouksesta 160 litraa multaa, jotta pääsen kolmen viikon kuluttua rakentamaan hyötypuutarhaamme! Alkukesästä siis enemmän pihajuttuja ja loppukesästä päästään viimein niihin remppahommiin, jippii!

Myös yksi veikeä valaisin ollaan löydetty, siitä lisää joskus myöhemmin.

Pssst! Maanantaina mietitään villiniityn perustamista, joten pysy kuulolla!


Aikaisemmat kirjoitukset aiheesta:

Mitä niissä remonttidioissa oli?

Kesän 2018 remonttisuunnitelmat

Mikä remontin suunnittelussa on vaikeinta?

Vulvodynia ja parisuhde

tulips.jpg

Lupasin kirjoittaa vulvodyniasta ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen aikaisemman kirjoituksen yhteydessä.

Jos parisuhteeseen kuuluu seksuaalinen aspekti, ei vulvodynia voi olla vaikuttamatta siihen. Vaikka oireet ovat vain suhteen toisella osapuolella, ne koskettavat myös kumppania.

Mietin pitkään edellisen parisuhteeni päätyttyä, ettei kukaan halua tällaista naista joka on viallinen. Ettei kukaan jaksa kaikkea sitä säätöä ja asiaan huomioon ottamista, joka vulvodynian mukana tulee. Ajattelin, etten enää koskaan halua sellaiseen parisuhteeseen, jossa toinen kokee satuttavansa minua ja kokee siitä syyllisyyttä.

Juuri tuollaisia asioita vulvodynia siis voi tuoda mukanaan: se vahingoittaa minäkuvaa, se vahingoittaa parisuhdetta ja luo syvää uomaa suhteen osapuolten välille. Negatiivisia tunteita, syyllisyyttä ja turhautumista. Siinäpä ne kiteytettynä. Mutta nämä tuntemukset eivät ole vain vulvodyniasta kärsivällä, vaan myös kumppanilla. Kumppani saattaa syyllistää itseään kumppaninsa kivuista,  kokea huonommuutta tai epävarmuutta kumppaninsa haluttomuuden vuoksi ja tuntea myös syvää turhautumista tilanteesta.

Minua hoidettiin ja hiljalleen paranin. Parisuhde päättyi ja olin pitkään omillani. Nyt minulla on uusi suhde: sellainen, jossa puhutaan yhteisistä matkoita, talosta, pienistä häistä ja lapsista. Kaikkien edellisten lisäksi meillä puhutaan myös vulvodyniasta.

Oireiden kannalta on tärkeää, että kumppani ymmärtää mistä on kyse. Olen hiljalleen kertonut hänelle kaiken aiheesta tietämäni. Uusimmat tutkimustulokset ja hoitomahdollisuudet. Olen kertonut siitä, ettei mikään tästä ole hänen aiheuttamaansa ja että tärkeintä kaikesta on se, että me puhumme. Puhumme siitä, kun turhauttaa. Puhumme siitä, kun sattuu. Puhumme vaihtoehdoista ja opettelemme uutta. Huolehdimme siitä, että emme keskitty etsimään virheitä itsestämme, kun voimme keskittyä siihen, mikä meissä ja meistä on ihanaa.

Niin kuin kaikki kriisit, myös vulvodynia on sellainen joka joko yhdistää tai erottaa. Me olemme valinneet miehen kanssa ensimmäisen ja teemme sen eteen töitä.


Etkö tiedä mikä vulvodynia on? Haluaisitko tietää miten tukea kumppaniasi hänen sairaudessaan? Tai kenties miten vulvodynia voi vaikuttaa arkeenne?  Perehdy aiheeseen VDoppaassa.

Aiemmat kirjoitukset aiheesta:

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy #1

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy #2

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy #3

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy # 4

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy # 5 (puolivuotiskatsaus)

TULOSSA: Vulvodynia artikkelisarja!

Ja yhtäkkiä hän olikin jo kolmevuotias

IMG_6366

Muutoksen vuosia ne kaikki. Ensimmäisenään hän opetteli elämään kolmivuorolaisen rytmiin, toisena muutti kanssani maan toiselle puolen, otti vastaan sähisevän pikkusiskon ja nyt kolmantena on etsinyt paikkaansa minun ja Miehen välistä.

Koskaan hän ei mistään valita, paitsi toki liian vähästä huomiosta. Ei liiemmin itsestään ilmoittele, paitsi jos meinaa jäädä ilman puurokupin nuolemista. Eikä mitään tuhoa, paitsi jos tylsää sattuu pitkään olemaan.

Kylkeen käpertyy illan pimetessä ja aamulla tapittaa kirsu karvan verran kasvoista irti kärsivällisellä katseellaan. Sillä on oma ihana luonteensa, rodulleen ominainen. Pehmeä, mutta luja. Oikeudentajuinen, mutta herkuilla lahjottava.

Minä en ole kertaakaan ajatellut, jääneeni mistään paitsi. Sen sijaan olen luultavasti pelastunut paljolta. Olen oppinut paljon ja unohtanut luultavasti saman verran, sillä tämä meidän elämämme tuntuu kulkevan nykyään omalla luonnollisella painollaan.

Ja edelleen minä hilloan mielessäni kaksi vuotta sitten kirjoittamiani sanoja: ”Keskimäärin 12-14 vuotta. Niin paljon minulle on luvattu. Ja se kuulostaa niin kovin pitkältä, mutta 15 vuoden päästä minä huomaan, että se meni niin kovin nopeasti. — Sillä vaikka 15 vuotta on pitkä aika, ei se ole mitään verrattuna siihen kuinka paljon minulle jää aikaa vielä sen jälkeen.”. Mutta tällä kertaa ilolla. Miten paljon ihania vuosia meillä vielä onkaan edessä!


Aiheesta aikaisemmin:

Ja niin oli kulunut jo vuosi

Ja niin oli kulunut jo kaksi vuotta

 

 

Kesäloma lähestyy ja vähän fysioterapiaopinnoista!

Processed with MOLDIV

Pian saan jo parkaista KUUKAUSI KESÄLOMAAN!!! Kesätöiden sivuuttaminen tänä vuonna on tuntunut vain ja ainoastaan oikealta ratkaisulta, vaikka se tuokin mukanaan taloudellista epävarmuutta ensi vuodeksi. En kuitenkaan ajatellut pelkästään olla oikosenaan ja syljeskellä kattoon, vaan valitsin kesälle muutamia verkkokursseja suoritettaviksi.

Kesällä luetaan seuraavanlaisia aiheita: monikulttuurinen sosiaali- ja terveysala, hyvinvointiyrittäjyys, laatu ja markkinointi, yrittäjäminä ja sen kehittäminen sekä digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa. Tämän syksyn aikana kävin seksuaalisuus ja elämä -kurssin, joka antoi minulle hyvät valmiudet seksuaaliohjaukseen ja vahvisti tunnettani siitä, että tulevaisuudessa haluan ehdottomasti laajentaa ammatillista osaamistani seksuaalineuvonnan (ja myöhemmin vielä -terapian) puoleen.

Valitsin kurssit toki tulevaa työnkuvaani ajatellen, mutta myös siksi, että uskon voivani soveltaa niitä bloginkin kanssa. Huolissaan ei tarvitse olla, tämä blogi ei edelleenkään aio täyttyä yhteistyökirjoituksista tai muustakaan mainossälästä, mutta jos jotakin oikeasti lukijakunnalle hyödyllistä yhteistyötä ehdottaa, voin harkita asiaa.

Sen lisäksi, että olen viimeinkin alkanut suunnitella tätä kirjoittamista uudella tavalla on motivaatiokin alkanut opintoihin taas löytyä. Jos puhutaan ihan rehellisesti, niin onhan tämä kakkosvuosi ollut aivan anuksesta. Mutta nyt kun loppu viimeinkin on edes jotenkin nähtävissä niin on alkanut iloa löytyä tähänkin hommaan.

Tämän hetken suunnitelmani opintojen suhteen on sellainen, että jos saan kunnialla hoidettua vielä ensi vuoden opinnot mappiin, voisin suorittaa viimeisen eli syventävän harjoittelun mahdollisesti jo ensi vuoden toukokuussa! Käytännössä se tarkoittaisi siis sitä, että a) saisin pidemmän kesäloman, jos harjoittelu suunnitellaan heti syksyn alkuun, b) valmistuisin aikaisemmin, jos harjoittelu suunnitellaan viimeiseksi asiaksi ennen valmistumista tai c) asia ei vaikuta mitenkään mihinkään ja harjoittelu on keskellä lukukautta jolloin d) pakkaan laukkuuni aurinkorasvaa ja kivan kirjan sekä lähetän luokkakavereille kuvia palmuista ja hedelmädrinksuista. Jokainen vaihtoehto kuulostaa hyvältä – erityisesti se valmistuminen.