Hämärän rajamailla eli unet, jotka jatkuvat herättyäkin

2648922787_15905fd2a0.jpg

Kuva: Tove Jansson – Mörkö

Jos minun pitäisi kuvailla kesää 2014 lyhyesti ja ytimekkäästi, sanoisin elämäni kesä. Entinen oli puolen vuoden etsinnän jälkeen löytänyt asunnon ja hakenut viimeiset tavaransa pois, minulla oli kaunis suuri asunto, työpaikka ja Tampere. Kaikki oli ihan uutta, jännittävää ja kutkuttavaa.

Hellepäiviä oli perä jälkeen, eikä sitä luvattua ukkoskuuroa koskaan tullut. Lakanat piti aamulla pistää muovipussissa pakastimeen ja ennen nukkumaan menoa käydä kylmässä suihkussa, jotta tukala olo helpottuisi. Töissä tein omat tuntini ja kavereidenkin.

Iltaisin sammahdin ennen kuin pää osui tyynyyn ja vaivuin raskaaseen uneen. Muutaman tunnin kuluttua avasin silmäni, nousin sängystä ja kävelin peilin eteen keskustelemaan huolestuneen oloisen insinöörin kanssa siitä, että sänkyni päällä oleva palkki on romahtamaisillaan ja se pysyy paikoillaan, kunhan seinän vieressä oleva kampi väännetään ala-asentoon. Katsoin palkkia huolestuneesti, kävelin väntämään kampea oikeaan asentoon ja vuoteeseen palatessani totesin, että on silti turvallisempaa asettua nukkumaan loppuyöksi sängynvieressä olevalle hapsumatolle. Käperryin siihen ja kymmenen minuutin kuluttua mietin että höpöhöpö, se oli ollut kaikki vain unta ja äsken sulkemani ikkuna on avattava, jotta ilma vaihtuu. Tätä jatkui siihen asti, kun helteet viimein loppuivat.

Tänä syksynä valveunet ovat taas palanneet. Viime yönä kissa oli paloiteltu vuoteeseen ja kauhuissani yritin päästä eroon verisistä vuodevaatteista. Viime viikolla kymmenen metrinen boa oli piiloutunut peittojen alle. Sitä aiemmalla viikolla sängyn vieressä seisoi mieshahmoja, jotakin uhkaavaa niilläkin oli ollut mielessään.

Mekanismi on aina sama: unessa tapahtuu jotakin sellaista, joka saa elimistön täyteen selvitymistilaan ja heräämään unesta. Tiedän olevani hereillä ja näkeväni unta ja tiedän, että elimistö on niin vahvassa hälytystilassa, ettei se tokene järkiajattelulla. Valot on saatava päälle. Sitten uni loppuu, elimistö rauhoittuu ja voin jatkaa uniani.

Toisin kuin voisi kuvitella, ei minua ahdista mennä iltaisin nukkumaan. Tiedostan yleensä todella nopeasti, että tilanne vaatii valoa, joka katkaisee unen lopullisesti. Tiedostan myös aina sen, että nyt ollaan taas hereillä ja unessa samaan aikaan.

Nykyään osaan yhdistää valveunet äärimmäisiin stressi- ja kuormitustilanteisiin. Kaikkea sitä ihmismieli osaakin kehittää riemuksi ja ratoksi.

Rauhallisia unia kaikille.

Kolme kuukautta uudessa blogikodissa!

IMG_2852

Kolme kuukautta uudella blogialustalla takana. Voin heti alkuun todeta, että olen ollut tyytyväinen muuttoon ja muutokseen.

Tällä hetkellä blogia kirjoitetaan WordPressin ilmaisella liittymällä ja ulkoasukin on yksi monista ilmaisista teemoista. Ilmaisella liittymällä mediaa eli kuvia saa ladattua 3 Gt, josta olen tämän kolmen kuukauden aikana käyttänyt 1 %. Jotenkin tämäkin on rahoitettava, eli kirjoituksen loppuun saattaa ilmestyä jokin mainos.

Sivuston luominen

Olin jo blogin kesäloman aikana tehnyt muuttoa Blogspotin puolelle, mutta tahittuani kaksi viikkoa yhden pieleen menneen koodinpätkän kanssa, päätin palata asiaan ehkä joskus. Olen pitänyt kahta aiempaa blogiani Blogspotissa ja ulkoasun muokkaus oli kyllä täyttä tuskaa.

WordPressiin kirjauduin ihan kokeilumielessä. Valitsin ilmaisen käyttöliittymän, mieleisen teeman sivustolle, oikean muotoisen verkko-osoitteen ja lähdin viilaamaan sivuston ulkonäköä mieleisekseni. Eniten aikaa meni löytää nappulat, jolla sain koko sivuston suomenkieliseksi. Uusi blogikoti oli pystyssä parissa tunnissa. Holy shit!

Kirjoitusten luominen ja julkaiseminen

Vau-efekti ei loppunut sivuston muokattavuuteen ja muokkaukseen helppouteen. Pystyn esikatselemaan kirjoituksiani niin tietokone-, tabletti-, matkapuhelin-, kuin some- ja hakukonenäkymästäkin! VAU!

Pystyn ajastamaan julkaisut niin, etteivät ne mene päällekäin, sillä blogin kalenteri kertoo, jos kyseiselle päivälle on jo ajastettu kirjoitus ja mikä se on. Arvostan!

Erillissä kansioissa myös näkyy montako kirjoitusta olen julkaissut, montako on luonnoksissa, montako ajastettuna ja montako roskakorissa.

Vuorovaikutus

Blogiin kommentoinnin saa itse määritellä niin helpoksi kuin haluaa. Itse vaadin nimimerkin ja sähköpostiosoitteen. Myös ensimmäinen uuden kommentoijan kommentti tulee ensin hyväksyttäväkseni, jonka jälkeen tulevat kommentit pääsevät läpi automaattisesti.

WordPressiin on mahdollista linkittää monia eri kanavia, joihin tekstit julkaistaan automaattisesti ja WP:n omalla, helppokäyttöisellä sovelluksella pysyy hyvin kärryillä siitä mitä blogissa tapahtuu.

Mitä seuraavaksi?

Tänne ajattelin jäädä. Tällä hetkellä mielen päällä on muutamaankin kertaan lukijoiden esittämä toive blogin liittymisestä Instagramiin. Asia on vakavassa harkinnassa.

Kun 3 Gt tulee täyteen, blogi päivittynee maksulliseen käyttöliittymään ja jatkaa oman domainin alla. Katsellaan sitä sitten.

Tavallisten torstaiaamujen taika

koti22On ihan tavallinen loppumarraskuun torstai. Sellainen, jona herää 6:48 kissan kakomiseen matolla, raahustaa silmät ummessa keittiöön hakemaan roskiksen, paperia ja pesuainetta, siivoaa sotkun ja palaa vielä hetkeksi nukkumaan. Parin tunnin kuluttua herää uudestaa siihen, että koira nuohoaa märällä kirsullaan korvaa ja sitä märisten vetää peiton päänsä yli luullen olevansa turvassa, kunnes märkä kirsu tuikkaa kylkeen. Tilanne vaatii teetä.

Katselemme kissan kanssa ikkunasta kuinka naapuritalon pariskunta harjaa autoaan esille lumen alta. Tintit kaartavat ohi ikkunan ja viime kesän oravanpoikaiset leikkivät hippaa vastapäisessä puolen hehtaarin metsässä.

Koira kiipeää syliin, se haluaa myös nähdä mitä katselemme. Se katselee korvat väristen oravien villiä menoa. Kissa on kiinnostuneempi hiljalleen taivaalta tippuvista lumihiutaleista.

Minua alkaa hymyilyttää: me olemme keskellä täydellistä hetkeä.

Kehonkoostumusmittaus ja kuinka se tehdään oikein?

IMG_5534.jpg

”Hei! Haluaisitko tulla kehonkoostumusmittaukseen?”

Olet aamulla juonut kotona pystykahvit ennen töihiin lähtöä, syönyt töissä sitä sun tätä sekä lounaan päälle ja mennyt töistä suoraan kaverin kanssa kahville. Tarkoituksesi oli nopeasti kipaista apteekissa hakemassa särkylääkettä sillä pissahätäkin jo vähän polttelee. Ovella nuori farmaseutti kysyy haluaisitko kenties mittauttaa kehosi koostumuksen ihan nopeasti.

Ajatus saattaa kutkuttaa, mutta ei kannata.

Oikean mittaustuloksen varmistamiseksi tulisi huomioida seuraavat seikat:

  • Mittaus tulee suorittaa tyhjällä vatsalla tai vähintään 2 tuntia ruokailun jälkeen
  • Alkoholia ei tule nauttia 48 tuntiin ennen mittausta
  • Rakko tulee tyhjentää aikaisintaan 30 minuuttia ennen testiä
  • Ennen testiä ei tule kuntoilla tai saunoa
  • Mittaus tulee suorittaa aina samaan aikaan päivästä ja naisilla samassa kohdassa kuukautiskiertoa
  • Kuukautisten aikana ei suositella mittausta
  • Kaikki metalliesineet tulee poistaa ennen mittausta

Ylläolevien asioiden laiminlyönti vääristää saatua tulosta ja väärällä tuloksella taas ei tee yhtikäs mitään.

Sen sijaan voit marssia samaiseen apteekkiin aamulla tyhjällä vatsalla  ja virtsarakolla, laittaa korvakorut, kellon ja vyön laukkuun sekä varmistaa, että mittaaja kostuttaa kämmenet ja jalkapohjat, jotta sähkö johtuu kunnolla.

Jos arvoja haluaa seurata, kannattaa testauksen aika kirjoittaa ylös samoin kuin se millä laitteella testi tehtiin. Tulevat testit tulee tehdä samaan vuorokauden aikaan, samassa kierron kohdassa ja samalla tavalla syöneenä kuin aikaisemmatkin. Uusi mittaus kannattaa ottaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua.

Koska kyseessä on sähkön kulkuun perustuva mittaus, sitä ei tehdä sydämentahdistimen omaaville henkilöille tai raskausaikana. Metalliesineeksi lasketaan tietenkin myös kuparikierukka, joka usein tuppaa ihmisiltä unohtumaan!