Tervetuloa marraskuu!

otherAppsImage

Lokakuu oli suoraan sanottuna ihan sitä itseään. Se ei todellakaan päättynyt ensimmäisen viikon jälkeen tai päästänyt Espanjassakaan karkuun. Olen siis enemmän kuin valmis ottamaan vastaan marraskuun ja päästämään lokakuun loitommalle jo vähän etuajassa. Ei soitella.

Jos jotakin hyvää, niin kaikkien kauhukuvien jälkeen Islalla oli vain vatsahaava. Se hoidettiin kuntoon ennen Espanjaan lähtöä, enhän minä olisi ikinä jättänyt sairasta kissaa hoitoon.

Alan kaipaamaan kellariin viemiäni villapaitojani muutaman viikon jälkeen. Opettelen käsillä seisontaa ja kudon lisää villasukkia talven lämmittimeksi. Mietin laitanko jouluksi valkoiset vai punaiset verhot. Päätän ostaa ikkunaan uuden jouluvalon. Kaadan keskiviikko iltaisin itselleni lasillisen viiniä ja syön kalamata-oliiveja suoraan purkista. Niistä on tullut uusin himotukseni.

Päätän raivata tulevana kesänä kotikodon villiintyneen kasvimaan: istuttaa sinne lyhtykukkia ja päivänkakkaroita. ”Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.” sanoo sananlaskukin. Aion saunoa mökin vanhassa puusaunassa, kerätä maljakkoon kukkia koivikosta ja katsoa koiran onnellista temmellystä isolla pihalla.

Mutta katsotaan ensin mitä marraskuulla on antaa.

Viimeiset 10 päivää kuvina

Oh home, sweet sweet home!

Matka on viimein saatu päätökseen ja Helsinki-Vantaa vastaanotti väsyneen matkailijan hyisellä viimalla ja sateella. Niin mäkin sua.

Mutta palataan vielä hetkeksi takaisin aurinkoon!

IMG_5819

Pari sanaa Nerjasta (josta entisen työpaikan vartija minulle aikoinaan vinkkasi. Suuri kiitos hänelle!). Tai oikeastaan yksikin riittää: fantástico! Oli hurmaavan kaunista, suloisen espanjalaista ja siestan vuoksi erittäin rauhallista.

Nerjan ranta on kuuleman mukaan Euroopassa yksi parhaimpia snorklauspaikkoja ja laitesukellukseen hippasen verran koukuttuneena palaan taatusti ihmettelemään aaltojen alaista elämää vielä joskus! Nyt kävi samoin kuin Kajaanissa ja aika loppui kesken.

IMG_5843IMG_5837

Nyt ei kuitenkaan oltu snorklausreissulla vaan tippukiviluolaston uumenissa. Luolasto on Wikipedian mukaan Euroopan suurimpiin kuuluva tippukiviluola ja sieltä on löytynyt luolamaalauksia paleoliittiselta kaudelta. Nerjan museossa olisi ollut mahdollista nähdä luolastosta löydettyjä luurankoja, mutta sinnekään emme ehtineet. Mutta jo itse tippukivimuodostelmat olivat todella vaikuttavia eivätkä kuvat anna minkäänlaista oikeutta niille, joten menkää ihmeessä itse katsomaan (postauksen lopussa koottuna infoa kuinka Nerjan tippukiviluolastoon pääsee).

IMG_5815IMG_5771IMG_5798

Sitten turhanpäiväistä turinointia ja sekalaisia kuvia.

Sangria oli hyvää (ja sai minut kaipaamaan jotakin halittavaa), hiekka poltteli jalkapohjia ja merivesi kuivaantui vaaleiksi kiteiksi iholle.

Kävelin jalkani kipeiksi ja sain slaagin, kun keväällä ostamani ihana kesämekko ei sopinut enää päälle. Kinnasi kiinni, mutta kummallisista kohdista. Ilmeisesti saliohjelma on tällä kertaa oikeilla jäljillä.

IMG_5744IMG_5641

Heilastelin vieraiden kissojen kanssa ja vietimme monia mukavia aamiaishetkiä. Ostin puolukkavispipuuron värisen villapaidan ja kolmet oikean pituiset farkut.

Sain jalkaani rakot ja auringosta ihottuman.

En avannut tenttimateriaalia kertaakaan, sillä olin liian kiireinen kampaamo ja kynsihoitojeni kanssa. Oikein !

IMG_5724IMG_5692

Semmoinen loma se.

***

Kuinka Nerjan tippukiviluolastoon pääsee:

Alsa yhtiö myy lippuja Malagan linja-autoasemalta (María Zambranon rautatieasemalta 3 minuuttia kävellen). Lipun voi ostaa tippukiviluolille asti (Nerja Cuevas) ja se kustantaa n. 4,5 euroa suunta. Matka kestää tunnista kahteen, riippuen siitä kuinka monen pysähdyksen taktiikkaa käytetään. Lipun voi ostaa joko palvelutiskiltä tai automaatista, mutta paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin, asiat hoituvat tässä kulttuurissa hieman… eri tavalla.

Luolasto on auki talviaikaan 9-15 ja kesäaikaan (kesäkuusta elokuuhun) 9-17:30. Lippu luolastoon maksoi 10 euroa (alle 6v ilmaisia, 6-12v 6 euroa) ja kierros kesti noin tunnin. Kuvia saa ottaa ilman salamaa. Erilaisia lippuvaihtoehtoja voi tarkastella Clorian sivuilta.

Varaa mukaan hyvät kengät, alusta saattaa olla märjä ja liukas.

 

Hyvin voitu loma

IMG_5573

Elämää Välimeren äärellä takana neljä päivää. Mahtavia päiviä: sopivan paahteisia ja mukavan väljiä.

Kuten voi hyvin kuvitella, sujahdin sukkelasti Espanjan loma-arkeen. Olen siis heräillyt rauhassa: käännellyt, väännellyt ja venuttautunut vähitellen kohti keittiötä. Syönyt aamiaisen terassilla.

IMG_5656

IMG_5671

Käynyt salilla, mennyt sen jälkeen vilpoisaan ulkoaltaaseen uimaan ja siitä suihkun raikkaana päiväunille. Kävellyt iltapäivisin rantabulevardilla tai rantaviivaa pitkin. Syönyt paljon ja hyvin. Tehnyt kasvohoidon ja käynyt jalkahoidossa sekä hieronnassa. Ruskettunut asteen tai kaksi.

Vielä on viikko jäljellä. Samanlainen salipäivien ja lepopäivien rytmittämä viikko. Tarkoituksena olisi vähän seikkailla: käydä Fuengirolassa markkinoilla ja kampaajalla, Nerjassa tutkimassa vanhoja tippukiviluolia ja luolamaalauksia, Malagassa hymistellä Picasson teoksille.

IMG_5669

IMG_5600

Vielä viikko. Ihanaa. Ei muuta: jatkakaa.

Haluan että tililläni on aina 10 000 euroa – eli rahasta.

islarakasMyönnetään: en mielelläni puhu rahasta. Suurimmaksi osaksi siksi, ettei minun juurikaan tarvitse miettiä sitä. Selustani on taloudellisesti turvattu osaksi omien toimien ansiosta ja osaksi ympäristön vaikutuksesta. Juliaihminen on kuitenkin saanut minut ajattelemaan asiaa enemmän rahapostaustensa takia.

Vaikka vanhemmillani olisi ollut yhteyksiä vaikka mihin mahtaviin kesätöihin, he eivät käyttäneet niitä. Niimpä aloitin työurani Porin kaupunginsairaalalla ikkunanpesijänä ja lopetin sen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan taskussani vuosien työkokemus poliklinikoista, vuodeosastoista, lastenosastoista, teho-osastoista ja ensiavusta. Niin ja löytyyhän minulta täysimittainen Ebola-siivouskoulutuskin.

Peruspalkkani oli n. 1700 euroa ja sen päälle kolmivuorolisät. Verojen jälkeen käteen siis jäi 1500-1900 euroa riippuen siitä milloin lisät maksettiin. Tampereella maksoin ihanasta kaksiostani vuokraa 570 euroa sisältäen veden. Sen lisäksi kiinteinä kuluina olivat bussikortti 34 euroa ja netti 25 euroa. Siirsin ruokatililleni palkasta 200 euroa ja loput pistin sivuun.

Kun sain tietää, että pääsen opiskelemaan, päätin, että tilillä on oltava 10 000 euroa töiden loppuun mennessä. Silloin siellä taisi olla vajaa 5 000 euroa. En päässyt lähellekään tavoitettani, mutta koska olin ollut  – juliaihmisen sanoja käyttäen – kiero kanttura ja jättänyt kesälomat pitämättä ja jättänyt niitä edellisenäkin vuotena säästöön pamahti tililleni (opintolainan lisäksi) lähes 6 000 euroa. Niimpä opintojen alettua minulla oli tilillä reilu 12 000 euroa.

Kun lukuvuosi oli ohi ja lähdin jälleen täyttämään rahasammioitani, oli sen pohjalla jäljellä n. 4 000 euroa. Otin jälleen tavoitteekseni maagisen 10 000 euron rajan ja näin ollen elelin koko kesän aivan yli varojeni, sillä maksoin kahta asuntoa ja eläintenhoitokuluja veljelleni. Lomarahojen tultua olin tienannut 9049,83 euroa. Syyskuussa katastrofirahastossani oli rahaa 9641,87 euroa, siitä summasta 2 600 euroa on opintolainaa. Älkää kysykö miten tein sen, en todellakaan tiedä.

Lyödäänpä lisää lukuja pöytään.

Opiskelijana saan yleistä asumistukea 312 euroa sekä opintorahaa 225 euroa. Vuokrani on 480 euroa, eli tästä jää 66 euroa käteen. Lisäksi jokaiselle opintokuukaudelle on varattu 650 euroa lainaa, joka kilahtaa tilille könttänä kahdesti vuodessa. Kuukaudessa maksan sähköä n. 4 euroa ja kolmen kuukauden välein sähkönsiirtoa n. 25 euroa. Koiran vakuutus maksaa vuodessa 230 euroa ja kotivakuutukseni, jossa on oikeusturva, sairausvakuutus sun muita herkkuja, kustantaa ikä- ja keskittämisalennusten jälkeen n. 95 euroa vuodessa. Erinäisistä viihdepalveluista maksan kuukaudessa n. 15 euroa, netti maksaa edelleen 25 euroa, puhelimen osamaksua on jäljellä vielä 2 x 36 euroa ja kuntosali kustantaa kuukaudessa 20 euroa. Kaikki tämä (poislaskettuna vuokra) kerrottuna, jaettuna ja laskettuna yhteen tekee kuukaudelle menoja n. 95 euroa. Todellisuudessa summa on hieman pienempi, sillä mm. kesäkuukausiksi käänsin pääsulakkeen pois päältä ja jäädytin salikorttini.

Minulla on kaksi käyttötiliä, joista toiselle on kortti. Siirrän joka kuukausi katastrofirahastostani 400 euroa käyttötilille, jolloin käytössäni on kuukausittain 466 euroa ja 250 euroa jää säästöön.

Jos katastrofirahaston summa painuu alle 5 000 euron, minua alkaa ahdistaa. Viime keväänä maksoin kissan yllättävästä eläinlääkärikäynnistä ja sen jälkiseurauksista jotakuinkin lähemmäs 2 000 euroa. Tässä kuussa olen maksanut lähes 900 euroa ja lisää on tulossa. Jos on viikonloppu ja kissan kunto romahtaa, se täytyy viedä Helsinkiin eläinsairaalaan. Tehohoitoviikonloppu kustantaa vähintään 2 500 euroa. Jep.

Opintojeni jälkeen minulla on taskussani oikein erinomainen tutkinto sekä n. 20 000 euroa opintolainaa. Lopullisesta lainasummasta valtio maksaa 30%. Ahdistaako? No ei. Fysioterapeuttien työtilanne on hyvä, vaikka perusduunarin palkka onkin perin kehno. Jos käy niin, että kuntoutettavat loppuvat Suomesta kesken ja oman alan työpaikkaa ei löydykään, on minulla aina siivousalan vahva ansioluettelo taskussani. Eli siis iso kiitos vanhemmilleni, jotka eivät päästäneet minua mihinkään hifistelyhommiin.

Pointti on se, että 10 000 euroa voi kuulostaa paljolta, mutta sitä se ei ole. Jos Muun maan äidille tapahtuisi jotakin äkillistä, minulla pitää olla rahaa edestakaiseen lippuun HETI. Jos eläin tarvitsee tehohoitoa lauantaiyönä, minulla on oltava varaa kustantaa kaikki mitä se tarvitsee. Jos joku rosvoaa läheisteni pankkitilit tyhjiksi, haluan, että pystyn antamaan omastani ilman, että joudun miettimään miten itse selviän. Minun turvani on myös muiden turva.

Siestan aika.

Espanja.jpg

Päivät täyttyvät ihanista asioista: herkullisista hedelmistä, pitkistä päiväkävelyistä, maukkaasta ruoasta ja suolaisesta merivedestä.

Päivän kuumimpana hetkenä kaadan itselleni kannullisen lasillisen sangriaa, leikkaan muutaman appelsiinin siivun sekaan, vetäydyn varjoon ja kirjoittelen koulujuttuja eteenpäin.

Ihan jees.